Kaleva on uutisoinut kuluvan viikon aikana Viinivaaran vedenottohankkeen luvituksesta. Laajennan näkemystä ja tietoa asiasta, sillä tiedottaminen on ollut kovin kapeakatseista.
Valtuutetuille järjestetyssä LUMO-seminaarissa 20.10.2021 ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola ja erikoistutkija Heini Kujala kertoivat kompensaatiomenettelystä ja millainen on menettelytapa Natura-alueilla. Samassa yhteydessä allekirjoittanut tiedusteli sitä, miten Viinivaaran vedenottohankkeessa pitää edetä.
Vastaus oli, että hankkeelle tulee pyytää käsittely valtioneuvostossa, joka edelleen hakee EU-komission lausunnon. Vasta tämän jälkeen AVI voi antaa päätöksen vedenottohakemukseen. Tietääkseni valtioneuvoston käsittelyä ei ole haettu.
EU:ssa ennakkotapauksena on Weser-joen tapaus, joka on oikeusvaikutteinen. Tähän saakka EU ei ole myöntänyt yhtään lupaa Natura-alueiden heikennyksille. Näin tullenee käymään tässäkin tapauksessa.
Luvan hakijan on myös etsittävä korvaavat kohteet heikentyville alueille, sillä vedenottoalueella Viinivaarassa pohjaveden pinta tulee konsultin laskelmien mukaan alenemaan yli metrin. Mikäli valtioneuvosto ja EU antavat myönteisen päätöksen, ympäristöministeriö harkitsee hyväksyykö se kompensaatiomenettelyn. Korvaavat kohteet on oltava samalla luonnonmaantieteellisellä alueella. Kohteet, joita Oulun vesi on esittänyt korvaaviksi kohteiksi, eivät ole samantasoisia, ovat eri maantieteellisellä alueella tai ovat jo Natura-kohteita. Näin ollen korvaavat kohteet eivät ole vaatimukset täyttäviä.
Maakuntakaavasta selviää, että Oulun kaupungin alueella on käyttökelpoista pohjavettä 66 500 kuutiota, joista jo osa on luvitettua, mutta ei hyödynnetä. Pieniä vedenottamoita on useita, ja viime vuosina on rakennettu muutama uusikin ottamo.
Lähdemäki toteaa 9.10. Kalevassa, että jos hanketta joudutaan muuttamaan, johtolinjoja täytyisi rakentaa useasta eri suunnasta paljon pidemmästi kuin Viinivaarasta, ja hakea niille vesioikeuslupakäsittely.
Tähän täytyy todeta, että Viinivaara–Oulu-väliselle runkolinjalle ei myöskään ole haettu vesioikeuslupaa, ympäristölupaa eikä maanomistajien lupaa. Mikäli Viinivaarasta vettä otettaisiin, se vaatisi uusien johtolinjojen vetämistä yli 120 kilometriä. Oletettavaa on, että hajautetun (osin valmiina olevan) mallin mukaisesti edeten, päästäisiin edullisimmin ja nopeimmin maaliin vedenhankinnassa.
Varsinais-Suomen ely-keskus on puuttunut asiaan siitä syystä, että ympäristöministeriö on määrännyt Varsinais-Suomen ely-keskuksen yhteysviranomaiseksi, koska kyse on Natura-alueesta.
Eeva-Maria Parkkinen
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Oulu