Oulun sivistys- ja opetusvirasto esittää Heinätorin erinomaisesti toimineen erityiskoulun lakkauttamista. Perustelut ovat heppoisia, lähinnä taloudellisia. Kuvitellaan saatavan säästöjä. Mielestäni on selvää, että käy juuri päinvastoin. Tämä on osoitettu myös monissa hyvissä Kalevan mielipidepalstan kirjoituksissa.
Viraston ehdotuksessa on kyse ns. inkluusiosta, joka on erinomaisen hyvä ja kaunis (teoreettinen) periaate. Virasto käyttää sitä keppihevosena. Periaatteen mukaan jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus käydä omaa lähikouluaan riippumatta siitä, onko hänellä oppimisvaikeuksia tai jokin vamma tai sairaus. Lähikoulu toimii siten koko ikäluokan kouluna. Oleellista on se, että lähikoululle tulee tällöin taata resurssit vastata kaikkien oppilaiden tarpeisiin. Näin teoriassa, mutta eihän inkluusio ole toiminut Suomessa hyvin.
Varsin hyvin tiedetään, että erityisoppilaan aiemmin pienryhmissä saama tuki on katkennut, kun hänet on integroitu yleisopetuksen luokkaan. Periaatetta on käytetty kunnissa säästökeinona, vaikka se vaatii resursseja. Tukea tarvitsevien lasten inkluusio on heikentänyt oppimisrauhaa. Professori Jouni Välijärven mukaan kaikki oppilaat kärsivät siitä, kun eritystä tukea vaativat lapset on tuotu normaaliluokkiin, ja heille ei tarjota tarpeeksi tukea.
Huolimatta viraston periaatepaperista inkluusioon ei ole pakko mennä. Heinätorin koulu on toiminut erinomaisesti ja tuonut monenlaisia etuja, jopa säästöjä Oulun koululaitokselle.
Nykytilanteen eduista virasto – tapansa mukaan – ei hiiskahda. Sen sijaan kerrotaan, että Haukiputaalla kokeillaan Heinätorin kaltaisilla resursseilla vaativaa erityisopetusta normaalissa lähikoulussa. Hyvä niin! On kuitenkin muistettava, että Heinätorilla on yli 50 oppilasta. Jokainen heistä on omanlaisensa. Yhdestä hyvästä esimerkistä ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä kaikkiin muihin.
Heinätorin kohtalo riippuu viisaista päättäjistä. Kyse on erityislapsista ja -nuorista ja heidän vanhemmistaan sekä Heinätorin opettajista ja muusta henkilökunnasta. Heinätori toimii hyvin. Miksi se pitäisi lopettaa?
Virasto vetoaa oppilasmäärien vähenemiseen. Eikö silloin paisuneen viraston väenkin pitäisi vähentyä? Jospa löydettäisiin säästöjä myös viraston osalta: lakkautetaan virkoja ja työtehtäviä ja yhdistellään tehtäviä. Säästyvät rahat opetukseen – Heinätorillekin!
Mielestäni virasto voisi suunnata tarmonsa työntekijöiden hyvinvointiin. Opettajat uupuvat työssään, monet vaihtaisivat mielellään ammattia, jos suinkin mahdollista. Huonosti perustellut erityisopetuksen muutokset ja hyvin toimivan mallin muuttaminen lisää opettajien työtaakkaa laajalla rintamalla.
Pitkäaikaisen kokemukseni perusteella tiedän, että lähes poikkeuksetta viraston esittämät taloudelliset säästöt merkitsevät suurempia luokka- ja ryhmäkokoja. Käytännössä oppilaat ja opettajat siis maksavat "selkänahoistaan" säästöt.
Toivon, että päättäjät asettuvat niin erityisopetuksen suhteen kuin muunkin opetuksen suhteen oppilaiden edun kannalle. Juhlapuheiden koulukaupungissa pitää löytyä muitakin kuin taloudellisia perusteluja opetuksen järkeväksi hoitamiseksi. Niitä kyllä löytyy!
Veikko Ervasti
ex-rehtori, Oulu