Han­ke­joh­ta­ja kertoo, miksi Oulusta pitäisi tulla kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki: ”Ha­luam­me, että kova in­si­nöö­ri­kau­pun­ki tulisi peh­meäm­mäk­si”

Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakevan Oulun, Savonlinnan ja Tampereen hankejohtajat esittelivät ensimmäistä kertaa julkisesti kaupunkien hakemuksia ja kertovat, mitä miljoonille tapahtuu, jos valinta ei satu kohdalle.

Kisa vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkitittelistä on jo loppusuoralla. Oulun, Tampereen ja Savonlinnan hankkeiden johtajat Piia Rantala-Korhonen, Perttu Pesä ja Sari Kaasinen esittelivät hakemuksiaan torstaina Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kisa vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkitittelistä on jo loppusuoralla. Oulun, Tampereen ja Savonlinnan hankkeiden johtajat Piia Rantala-Korhonen, Perttu Pesä ja Sari Kaasinen esittelivät hakemuksiaan torstaina Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kuva: Kimmo Brandt/Com.pic

Millaiset hakemukset Oulu, Tampere ja Savonlinna ovat jättäneet?

Kaupunkien hankejohtajat Piia Rantala-Korhonen Oulusta, Sari Kaasinen Savonlinnasta ja Perttu Pesä Tampereelta esittivät ensimmäistä kertaa julkisuudessa hakemustensa sisältöä Helsingin Musiikkitalolla tänään torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Toimittaja Arto Nybergin juontamassa tilaisuudessa kukin kaupunki sai kertoa, miksi juuri heidän pitäisi voittaa. Rantala-Korhonen korostaa, että Oulun hakemus on osa isoa visiota, jota on alettu rakentaa jo vuonna 2017.  Oulun lisäksi hakemuksessa on mukana 32 kuntaa, joille myös halutaan rakentaa parempaa tulevaisuutta.

– Haluamme tehdä kulttuuri-ilmastomuutosta, joka tarkoittaa sitä, että kovana insinöörikaupunkina tunnettu Oulu tulisi pehmeämmäksi. Oulu on ollut vahva, kehittyvä keskuskaupunki, mutta meillä on mukana 32 muuta kuntaa. Viime päivinä, esimerkiksi Kemistä on tullut synkeitä uutisia siitä, miten elinvoimalta viedään pohjaa pois.

– Meidän täytyy keksiä uusia keinoa, millä tavalla Pohjois-Suomea ja sen elinvoimaa rakennetaan. Kulttuuri-ilmastonmuutos, luovuus ja eurooppalaisten kumppaneiden kanssa yhdessä tehtävä työ on osa uuden tulevaisuuden rakentamista, Rantala-Korhonen sanoo.

Savonlinnan hakemuksessa on mukana neljä maakuntaa ja 53 kuntaa. Ohjelmaa on hankejohtaja Sari Kaasisen mukaan rakennettu ruohonjuuritasolta. Hän toivoo ohjelman yhdistävän paitsi maakuntien toimijat, myös eurooppalaiset, suomalaiset ja venäläiset. Hakemuksessa ammennetaan etenkin ainutlaatuisesta luontosuhteesta – ja puhtaasta vedestä.

– Meidän Art of Living, elämisen taitomme, ansaitsee tulla kuulluksi, nähdyksi ja koetuksi koko Euroopassa. Meillä on liian pitkään ollut tämmöinen salaisuus: elämisen taitomme, tapamme, tottumuksemme, perinteemme ja itäinen ilomme. Savonlinnan valinta saisi aikaan suurimman muutoksen, ison kuvan muutoksen, jota tässä nimenomaan haetaan, Kaasinen sanoo.

Hankejohtaja Perttu Pesä pitää Tampereen valttina etenkin konseptin ajankohtaisuutta. Taiteellista kokonaisuutta hän kuvaa ”tanssiinkutsuna”, joka lähtee liikkeelle vahvasta pohjasta.

– Tampereen teemana on Yhtä Eurooppaa, joka painottaa sitä, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja sen voima ovat osa toimintaa. Ei tämä ole pelkästään konseptia eikä teemoja, vaan teemme myös työkalun, jonka haluamme antaa Euroopalle. Rakennamme taiteen avulla, ei vain parempaa Tamperetta, vaan myös parempaa Pirkanmaata.

Mukana on myös 19 kuntaa Pirkanmaalta. Pesä nostaa esiin myös yhteisöllisyyden. Hakemusprosessin aikana on kuultu tuhansia, tavallisia ihmisiä, joilta on saatu yli 700 ideaa. Taiteilijat ovat tuoneet hänen mukaansa mukaan yli 300 ideaa.

Pia Rantala-Korhonen arvioi, että Oulun valinta kulttuuripääkaupungiksi tuottaisi 250 miljoonaa plussaa aluetalouteen.
Pia Rantala-Korhonen arvioi, että Oulun valinta kulttuuripääkaupungiksi tuottaisi 250 miljoonaa plussaa aluetalouteen.
Kuva: Kimmo Brandt/Com.pic

Oulussa kolme teemaa

Rantala-Korhonen kertoo, että Oulun hakemus rakentuu kolmen teeman varaan. Villisti kaupunki -teemassa rakennetaan uusia paikkoja kulttuurille, kuten luovia kyliä ja keskuksia ympäri laajaa toteutusaluetta.

Rohkeasti reunalla -teeman kautta halutaan puolestaan kertoa Euroopalle, mitä mielenkiintoista Euroopan pohjoisella reunakulmalla voi tapahtua. Vastakohtien voima on kolmas teema, jossa yhdistetään kulttuuria ja luontoa sekä erilaisia ihmisiä ja ilmiöitä.

"Kulttuuriohjelma on hakukirjassa vain pieni jäävuoren huippu, sillä iso osa siitä rakentuu vasta valintapäätöksen jälkeen. Runsaudenpula meillä on ollut ehkä se suurin ongelma."
Piia Rantala-Korhonen
Hankejohtaja

Rantala-Korhonen avaa myös ”koko Eurooppaa yhdistävän” Rauhankone-lippulaivaa. Sen lähtökohtana on tekoälytutkija Timo Honkelan samanniminen kirja, jonka hän kirjoitti testamentikseen maailmalle, ”jotta oppisimme paremmin ymmärtämään toisiamme ja käymään dialogia”.

Vuorovaikutuksellisen taideteoksen avulla pääsee harjoittelemaan rauhanomaista dialogia niin, että teos muuttuu katsojien ja kokijoiden myötä. Siihen sisältyy sotahistorian tutkimusta, joka avaa sodan ja rauhan merkitystä. Teoksella halutaan opettaa dialogitaitoa kaikille ja sen avulla on tarkoitus pitää rauhankoulua koululaisille. Lisäksi lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus tehdä omia rauhankoneen prototyyppejä.

– Kulttuuriohjelma on hakukirjassa vain pieni jäävuoren huippu, sillä iso osa siitä rakentuu vasta valintapäätöksen jälkeen. Runsaudenpula meillä on ollut ehkä se suurin ongelma. Ehdotuksia on tullut valtavasti, ja niitä on tursunnut hakuprosessin aikana koko ajan lisää.

– Haluaisimme päästä tekemään ne kaikki ja näyttää oululaisille, jotka eivät ehkä alussa uskoneet, että Oulusta voisi tulla kulttuuripääkaupunki. Haluaisimme näyttää myös koko Euroopalle.

Pesä kertoo, että Tampereen hakukirjassa on 115 projektia ja useita erilaisia ohjelmalinjoja. Hän mainitsee muun muassa Vallankumouksia-teeman, joka vie Tampereen historiaan.

Yhdenvertaisesti sinun -teemassa puolestaan pohditaan, miten kaupunki saadaan jalostettua sellaiseen toimintaan, että nuoret ottavat sen omakseen. Kylähyppely tuo mukaan alueellisen yhteistyön, jossa muun muassa rakennetaan taideteoksia. Luontoteemaakin tarjoillaan.

”Työ ei mene hukkaan”

Kaupungit ovat julkistaneet kulttuuripääkaupunkihankkeidensa budjetit. Savonlinnan budjetti on 28 miljoonaa, Oulun 50 miljoonaa ja Tampereen 53 miljoonaa. Mutta mitä miljoonille tapahtuu, jos kaupunki ei tulekaan valituksi?

Oulussa on tehty myös vaihtoehtoista suunnitelmaa siltä varalta, että valinta ei osuisikaan kohdalle, kertoo Rantala-Korhonen.

– Tulemme purkamaan koko ohjelmapaketin, joka hakemuskirjassa esitellään. Sitten rupeamme miettimään, mistä hankimme rahoitusta, jotta pystyisimme toteuttamaan mahdollisimman ison osan hankkeista. Työ ei mene millään tavalla hukkaan, hän vakuuttaa ja jatkaa:

– Olemme saaneet Oulun seudulla Venäjän rajalta Ruotsin rajalle asti Suomi-neidon vyötärölinjan puhaltamaan yhteen hiileen. Jos haluamme kehittää Pohjois-Suomea, meidän kannattaa tehdä se yhdessä.

Samaa sanoo myös Savonlinnan Kaasinen: hankkeita pyritään viemään mahdollisimman paljon eteenpäin etsimällä rahoitusta muualta ja lyöttäytymällä yhteen.

– Ainakin saunomme yhdessä kaikki vuonna 2026, koska meillä kaikilla se sauna siellä (hakemuksessa) on.

Tampereen Pesä huomauttaa, että Tampere on jo hakenut kulttuuripääkaupunkititteliä aiemmin vuonna 2011, jonka jälkeen valtaosa suunnitelmista pystyttiin toteuttamaan.

”Näyttää ja haisee Oululle”

Jos valinta sitten kohdalle sattuu, tuo se paljon hyvää tullessaan. Rantala-Korhonen kertoo, että Oulun kaupunki on investoinut kulttuuripääkaupunkihakemukseen 50 miljoonan budjettiin 20 miljoonaa. Hän arvioi, että valinta tuottaisi 250 miljoonaa plussaa aluetalouteen.

– Eli saisimme enemmän resursseja ulkopuolelta kuin kaupunki on hakemukseen laittanut.

Oulu on käyttänyt hakemuksen teossa apuna myös konsultti Neil Petersonia Britannian Liverpoolista.

– Hän on tsempannut, kommentoinut ja tarjonnut ulkopuolisen näkökulman. Hakemus on kuitenkin itse kirjoitettu. Se näyttää ja haisee Oululta.

Hakemukset on viety valtioneuvoston kirjaamoon, ja jokaisessa kaupungissa odotetaan malttamattomasti valitsijaraadin vuorokauden mittaista vierailua touko-kesäkuussa. Euroopan kulttuuripääkaupunki Suomesta valitaan 2. kesäkuuta.