Pääministeri Petteri Orpo kertoi EU-johtajien kokoontumisen jälkeen, että heidän pikaisesti sopimansa hätäkokous Brysseliin muuttui lopulta voimaannuttavaksi tapaamiseksi. Eurooppa ryhdistäytyi yhtenä rintaman vastatoimiin, kun presidentti Donald Trump uhkasi lisätulleilla kahdeksaan Euroopan maata, jos Yhdysvallat ei saa Grönlantia haltuunsa.
Trump joutui perääntymään ja perui tullit. Samoin sotilaallinen väliintulo Grönlannissa vältettiin. Grönlannin tilannetta ei ole silti pysyvästi ratkaistu. Eurooppa laittoi viimein Trumpin kova kovaa vastaan, vaikka varmaankin häneen vaikuttivat myös markkinoiden reaktiot. Lisäksi Yhdysvalloissa kongressissa noustiin hänen aikeitaan vastaan.
Selvää on, että maailmanjärjestys on muuttunut. Trumpin äärimmäisen itsekästä politiikkaa kuvaa yksi hetki sunnuntaihin 18. tammikuuta, jolloin Trump lähetti Norjan pääministerille tekstiviestin: häntä ei kuulemma kiinnostaa enää rauha, koska hän ei saanut Nobelin rauhanpalkintoa.
Pääministeri Petteri Orpon mukaan Trumpin takia Grönlannin kriisiytynyt tilanne jätti jäljen Euroopan ja USA:n suhteisiin. Orpo vaatii tunnustamaan, että USA on muuttunut ja Suomen sekä Euroopan suhde Yhdysvaltoihin on muuttunut.
On ennenkuulumatonta, että liittolaismaa vaatii toisen liittolaismaan alueita haltuunsa. Väistämättä tämä Trumpin linja johtaa sotilasliitto Naton uudelleenarviointiin. Suomessakaan Natoon ei voida täysin luottaa Trumpin arvaamattoman politiikan takia.
Yhdysvaltain muuttuneen politiikan takia samanmielisten maiden täytyy yhdessä muuttaa Natoa. Kanadan pääministeri Mark Carney sanoi Davosin talousfoorumissa, että vahvin eli Yhdysvallat rikkoi sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen eikä pienempien kannata enää teeskennellä sen olevan olemassa.
Huomionarvoista oli, että Carney viittasi Suomen presidentti Alexander Stubbin esittämään arvopohjaiseen realismiin. Kanadan pääministeri vetosi pieniin ja keskisuurin valtioihin, että nykyisessä maailmantilanteessa niiden pitää olla realistisia ja käytännönläheisiä, kuitenkin niin ettei tärkeistä arvoista tingitä suurvaltojen edessä.
Alexander Stubb osallistui Davosissa paneeliin, jonka aiheena oli "Pystyykö Eurooppa puolustamaan itseään?". Suomen presidentti vastasi, että totta kai. Perusteluksi hän luetteli tarkkoja tietoja miten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva Suomen suorituskykyinen armeija toimii.
Toisaalta Stubbin mukaan Eurooppa luo jo uutta Natoa, jossa Eurooppa itse ottaa enemmän vastuuta. Lausunnosta ei voi vielä tarkkaan päätellä millaista liittoa tavoitellaan. Ehkä siitä ei edes ole vielä selvää kuvaa, vaikka toki Naton pääsihteeri Mark Rutte kertoi Naton ryhtyvän puolustamaan aikaisempaa enemmän arktista aluetta.
Yhdysvallat on edelleen Naton merkittävä rahoittaja ja sen ydinvaltio. Mutta entä sitten, jos USA vetäytyy Trumpin johdolla Natosta? Silloin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulee kyetä ajattelemaan uudesta asennosta.