"Hei, joudumme valitettavasti perumaan aikasi YTHS:lle organisaatiosta johtuvista syistä."
Opiskelijat odottavat päivää, jolloin apu on varmaa. Liian usein he heräävät kuitenkin aamuun, joka alkaa peruutusviestillä. Joillekin tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, vaan jo mones.
Jokainen peruutus siirtää varattua aikaa yhä kauemmas – jopa kuukausilla. Ennen peruutuksia YTHS:n yleislääkäriaikaa voidaan odottaa pahimmillaan viisi kuukautta. Psykiatrisen sairaanhoitajan aikaa saatetaan odottaa puolestaan 2–3 viikkoa. Kun aika vihdoin koittaa, se kestää yleensä vain 30 minuuttia. Tapaamiset voivatkin tuntua kuin satunnaisilta kohtaamisilta kaduilla, ilman pysyvää yhteyttä.
Olen seurannut pettyneenä opiskelijoiden mielenterveyspalveluita, enkä usko olevani ainoa. Päässäni pyörivät musertavat kysymykset, mutta yksi nousee ylitse muiden: Tätäkö avun saaminen nykypäivänä on?
Tämä ei kuitenkaan ole uutta. Ylen artikkelin ”YTHS on ollut jo vuosia Valviran valvonnassa – puutteita ei ole korjattu, hoitoon pääsyä joutuu odottamaan laittoman kauan” (17.10.2024) mukaan YTHS on ollut vuodesta 2022 Valviran valvonnassa, sillä välitön yhteydensaanti ja hoitoon pääsy eivät ole toteutuneet lain edellyttämässä ajassa.
On huomionarvoista, että hoitoon pääsyyn vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkästään resurssit. Esimerkiksi vuonna 2024 rahoitus YTHS:lle oli riittämätön. Mielestäni palveluiden suureen kysyntään voi vaikuttaa se, että mielenterveysongelmista uskalletaan puhua yhä enemmän. Yleisiä syitä hakeutua vastaanotolle voivat olla esimerkiksi unettomuus, stressi ja uusi elämänvaihe.
Kaikesta huolimatta saatavan hoidon epäsäännöllisyyden ja aikojen peruuttamisen ei pitäisi olla vaihtoehto. Jos hoitoon pääsy pitkittyy ja avun saaminen on vaikeaa, mitä nuorten tulevaisuus pitää sisällään? Ilman säännöllistä ammattilaisen tukea vaarana voi olla opintojen keskeytys, syrjäytyminen tai pohjaton epätoivo. Tilanteen pitää siis muuttua.
Vaihtoehtoina on joko lisätä rahoitusta – mikä voikin olla vaikeaa valtion tarkkaan rajatulla budjetilla – tai esimerkiksi helpottaa Kelan tukemaan kuntoutusterapiaan pääsyä.
Tällä hetkellä, jos YTHS:ltä ei saa pitkästi ja tasaisesti apua, pitkittyneiden vaikeuksien ratkaisu löytyy terapiasta. Kuntoutusterapia kestääkin tavallisesti 2–3 vuotta, joten Kelan enimmäiskorvauksen jälkeen opiskelijalle voi jäädä enimmillään 5 000 euroa itse maksettavaksi kolmen vuoden terapiasta. Tällä hetkellä opiskelijoilla on vaikeuksia saada edes kesätöitä. Kysymys kuuluukin, onko opiskelijalla vuodessa yli tuhat euroa liikkumavaraa terapiaa varten.
Viimeistään nyt on tärkeää kohdata se tosiasia, että monet opiskelijat odottavat omia aikojaan ja pettyvät toistamiseen, kun ne perutaan. On tärkeää, että tiedostamme sen seuraukset. Mielestäni jokaisella ihmisellä on oikeus tarvitsemaansa apuun. Siksi asian pitää muuttua, jos välitämme oikeasti opiskelijoistamme.
Kaisa Tuovinen
Oulu