Tulipalot: Tältä näyt­tä­vät tu­li­pa­lon jäljet Oulun Ran­ta­ka­dul­la

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

32-vuo­tiaan poh­joi­sen fes­ti­vaa­lin lo­pe­tuk­ses­ta kohu – Jär­jes­tä­jä olisi valmis siir­ty­mään Py­hä­jär­veä yh­teis­työ­ky­kyi­sem­mäl­le paik­ka­kun­nal­le

Täydenkuun tanssit -nykytanssifestivaali lopettaa rahoitusvaikeuksien vuoksi.

Oulu
Täydenkuun tanssit -tapahtuman toiminnanjohtaja Taina Ala-Ketola
Kuva: Sini-Marja Niska

Viime viikolla lopettamisestaan kertonut Täydenkuun tanssit etsii uutta kuntaa, jossa festivaali voitaisiin jatkossa järjestää.

Täydenkuun tanssien toiminnanjohtaja Taina Ala-Ketola kertoo Radio Kalevalle tavanneensa useita eteläisen Pohjois-Pohjanmaan kulttuurijohtajia ja -tuottajia.

– Se on ihan fakta, että kansainvälisesti sillä ei ole väliä, onko Full Moon Dance Festival Pyhäjärvellä vai vaikka Kärsämäellä. Se ei hetkauta siellä päin se paikan vaihto.

32 vuotta järjestetty, kansainvälinen tanssifestivaali tiedotti viime viikolla lopettavansa rahoitusvaikeuksien vuoksi.

Kaupungin sekä Taiteen ja kulttuurin edistämiskeskuksen Taiken tuki ei enää riittänyt toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Iso koetinkivi oli myös pysyvän tilan puute.

Ala-Ketolan mielestä festivaalin intiimiys olisi säilytettävissä myös jossain toisessa kauniissa suomalaisessa järvenrantapaikassa.

–  Meillä on loistava konsepti, meillä on loistava brändi, meillä on kaikki verkostot valmiina, kotimaiset ja kansainväliset. Se on paketti, joka minun mielestäni palvelee mitä tahansa kaupunkia tai kuntaa.

Taustalla olevat haasteet eivät kuitenkaan ratkea pelkästään paikan vaihdoksella. Opetus- ja kulttuuriministeriön perusrahoitus pitäisi Ala-Ketolan mukaan neuvotella uusiksi. Myös mahdolliselta uudelta kunnalta vaadittaisiin rahallista panostusta ja soveltuvia tiloja.

–Tamänkaltaisen tapahtuman rakentaminen vaatii myös infraa. Että on areena käytettävissä ja siihen rinnalle mielellään joku olemassa oleva kulttuuritalo, jossa on näyttämö ja osaamista, hän luettelee.

Pyhäsalmen Tanssi ry:n, Tanssiteatteri Minimin ja Routa Companyn yhdessä tuottama P*lluralli -teos on yksi vuosien varrella Täydenkuun tansseilla nähdyistä.
Pyhäsalmen Tanssi ry:n, Tanssiteatteri Minimin ja Routa Companyn yhdessä tuottama P*lluralli -teos on yksi vuosien varrella Täydenkuun tansseilla nähdyistä.
Kuva: Maiju Pohjanheimo/ arkisto

Kaleva kertoi jo viime kesänä festivaalin talousvaikeuksista. Kohu asiasta nousi viikonloppuna, kun Helsingin Sanomat uutisoi, että taustalla on paikallispoliitikkojen vaatimuksia.

– --Kaupungin vahva puolue vaati päätökseen lisäyksen, että nykytaidefestivaalin pitää noudattaa ’pyhäjärvisiä perinteitä, Ala-Ketola kertoi lehden haastattelussa.

Hänen mukaansa tuo vahva puolue on perussuomalaiset. Ala-Ketola myös kertoo lehdelle, että puolue olisi viestinyt suoraan, että ”festivaali saa mennä”.

– Siihen kiteytyy asenneilmapiiri, joka minun mielestä on estänyt positiivisen, hyvän ja eteenpäin vievän yhteistyön syntymisen paikallispoliitikkojen kanssa, Ala-Ketola sanoo Radio Kalevalle.

Helsingin Sanomien tavoittama Pyhäjärven kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja ja Pyhäjärven Perussuomalaisten puheenjohtaja Raija Leppäharju kiistää väitteet myöhemmässä artikkelissa.

Ala-Ketola katsoo, että kysymys on ollut myös nykytanssin arvostuksesta taiteenlajina.

– Siinä on kaksi asiaa pielessä: nyky ja tanssi.

Miten festivaalin lopettamisuutinen on otettu vastaan Pyhäjärvellä, mitä ”pyhäjärviset perinteet” tarkoittavat ja voisiko Täydenkuun tanssiaiset löytää uuden kodin toisaalta?

Muun muassa näihin kysymyksiin Taina Ala-Ketola vastaa Radio Kalevan haastattelussa.

Toimittaja on Sini Salmirinne.