Miten nuoret onnistuvat tunnistamaan luotettavia uutisia mediatulvasta, jossa somen algoritmit ja tekoäly ohjailevat esiin tulevia sisältöjä, ja jossa klikkiotsikot sekä valheellinen tieto kilpailevat nuorten huomiosta?
Erilaisten mediasisältöjen erottelukykyä on harjoiteltu kouluissa Uutisten viikolla 2.–6. helmikuuta. Uutismedian liitto tarjoaa medialukutaidon opetukseen Mikä juttu? Tunnista journalismi somessa -videosarjan. Videoissa ammattitoimittajat kertoivat mitä journalismi on, kuka sitä tekee, miksi siihen voi luottaa ja miten sen tunnistaa.
Videokampanjalla nuoria autetaan ymmärtämään, mikä tekee journalismista luotettavaa. Journalismi poikkeaa mainoksista, somevaikuttajien sisällöistä tai poliittisesta viestinnästä. Journalismin pelisääntöjen mukaisesti toimittajan työ perustuu kriittiseen tiedonhankintaan, lähteiden tarkistamiseen ja todenmukaiseen kerrontaan.
Ammattijournalisti ei aja piilossa olevaa agendaa eikä journalismi ole siten jonkun ulkopuolisen tahon tarkoitushakuista viestintää. Yleisölle tarjotaan mahdollisimman todenmukaista kuvaa maailmasta. Journalistisessa esityksessä faktat ja mielipiteet erotetaan selkeästi toisistaan. Ja jos journalisti tekee virheen, se korjataan oikaisuissa.
Journalistien keskeinen tehtävä on seurata vallankäyttöä. Kansalaisille halutaan kertoa tärkeistä asioista, joilla on merkitystä ihmisten arjessa. Vaikeita yhteiskunnallisia kysymyksiä pyritään avaamaan ymmärrettäväksi.
Nuoret kohtaavat uutisia yhä useammin somessa. Eniten nuoret seuraavat uutisia Tiktokissa ja Instagramissa. Mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Uutismedian liitosta huomauttaa, että äärimmäisen nopean mediasisällön virrasta nuoren voi olla vaikea erottaa uutisjournalismia.
– On olennaista, että nuori hahmottaa journalistisia sisältöjä ja ottaa rutiinikseen seurata niitä osana mediavirtaansa. Siksi on tärkeää, että journalismin periaatteita käsitellään ja ymmärrys niistä vahvistuu, Romppainen toteaa.
Uutismedian liitto kannusti koululaisia lukemaan uutisia Uutisjahti-kilpailussa. Kilpailu haastoi erityisesti niitä, joiden lukuinto on ollut kateissa.
Uutisjahti-kilpailun yksi viidestä palkituista on Limingan Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaisten ryhmä. Heitä opetti suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori Kaisa Koskela ja erityisopettaja Timo Koivula. Ryhmän tavoitteena oli lukea kuukauden aikana tuhat juttua. Tavoite ylitettiin usealla sadalla luetulla jutulla.
Kaisa Koskela kertoo koulun halunneen osallistua kilpailuun, koska heidän omassa kartoituskyselyssä saatiin selville, että nuoret lukevat uutisia vähän. Jos uutisia luetaan, se painottuu somen ja iltapäivälehtien seurantaan.
Kilpailussa oppilaat lukivat Ylen, Helsingin Sanomien, Kalevan ja Rantalakeuden ammattitoimittajien kirjoittamia juttuja. Kaisa Koskelan toteaa, että niissä on hyvää ja huoliteltua kieltä ja niissä noudatetaan journalistin ohjeita.
– He saivat itse valita lukemansa jutut, joten aiheet kiinnostivat heitä aidosti. Varasimme uutisten lukemiselle aikaa jokaisella äidinkielen tunnilla kuukauden ajan, ja jokainen ryhmän oppilas osallistui.
– Pidimme kirjaa seurantamonisteen avulla, johon oppilaat kirjasivat jokaisen lukutuokion jälkeen, montako juttua, mistä aiheesta ja mistä lehdestä he lukivat. Oppilaat totesivat, että olisivat voineet lukea enemmänkin, niin mukavaksi he sen kokivat. Osa innostui lukemaan juttuja myös vapaa-ajallaan.
– Oppilaiden kehitysloikka oli projektin aikana huikea, joten jo yksin se oli meille suuri voitto, vaikka kisamenestyskin tuntuu tietenkin mukavalta.
- On valtavan tärkeää, että oppilaat saavat vahvan kosketuksen journalistiseen uutismediaan jo peruskoulussa. Näin he saavat paremmat edellytykset arvioida kaikenlaisia arjessa kohtaamiaan mediasisältöjä ja oppivat suhtautumaan niihin myös kriittisesti.
– Se on näinä informaatiovaikuttamisen aikoina yksilölle tärkeä kansalaistaito mutta kansallisestikin turvallisuuskysymys.
Mistä tunnistat journalismin?
Media tarkoittaa viestintävälineitä ja niiden sisältöjä. Journalismi on osa mediaa ja se rajautuu ammattimaisesti toimitettuihin uutissisältöihin.
Journalismi tarttuu yhteiskunnallisiin aiheisiin, joilla on merkitystä yleisön arkeen. Toimitus valitsee aiheet riippumattomasti ilman ulkopuolisen tahon ohjausta.
Journalismi ei ole tarkoitushakuista viestintää; journalisti ei tee juttuaan jonkun piiloagendan vuoksi. Journalismi poikkeaa mainonnasta, somevaikuttajan työstä tai poliittisesta viestinnästä.
Uutisjournalismia julkaisevat yleensä tutut mediabrändit, Kalevan ja Lapin Kansan ohella esimerkiksi Yle ja Helsingin Sanomat. Niissä työskentelee ammattitoimittajia.
Journalistin työ perustuu monipuoliseen ja luotettavan tiedon hankintaan, lähteiden tarkistamiseen ja todenmukaiseen kerrontaan. Jos journalisti tekee asiavirheen, se oikaistaan mahdollisimman pian.
Journalismissa faktat ja mielipiteet erotetaan näkyvästi toisistaan.
