Oulun yliopisto houkuttaa opiskelijoita hakijamäärissä mitattuna vakaasti. Ouluun pyrkivien joukko kasvoi hieman viimeisimmässä kevään yhteishaussa. Monitieteelliseen yliopistoon halutaan opiskelemaan eniten lääketiedettä, kauppatieteitä, psykologiaa sekä luokanopettajan tutkintoa.
Hienoista kasvua hakijamäärissä tuovat uudet tutkinto-ohjelmat, kuten Kajaanin varhaiskasvatuksen opettajan koulutus sekä lääketieteen tekniikka. Kansainväliseen ja englanninkieliseen koulutukseen hakemuksia tuli viimeksi yli sadasta maasta ja hakijoiden määrä kasvoi noin 70 prosenttia.
Yliopisto kykenee säilyttämään onnistuneella koulutussuunnittelulla ja -tarjonnalla vetovoimaansa, mutta jatkuvasti pienentyvät ikäluokat aiheuttavat haasteita pohjoisen suurelle tiede- ja koulutusinstituutiolle. Oulussa on nyt noin 17 000 yliopistolaista henkilökunta ja opiskelijat yhteenlaskettuna.
Kuten rehtori Jouko Niinimäki totesi Kalevassa (6.4.), Oulun yliopisto on monella tapaa riippuvainen oman alueensa nuorista. Niinimäen mielestä tarvitaan isoja toimenpiteitä, jotta Oulun yliopiston sekä Oulun kaupungin kiinnostavuus säilyy tulevaisuudessa.
Tutkivan journalismin jutussaan Kaleva avasi vallankäyttöä Oulun yliopistossa, eikä selvitys anna kuvaa kovin keskustelevasta tai kehittävästä päätöksenteosta yliopiston sisällä.
Erityisesti aikeet keskustakampuksesta nostivat vastarintaa rehtoria ja muita yliopiston muuttoa kannattavia kohtaan. Painetta lienee tullut erikoisen paljon yliopiston ulkopuolelta, jolloin motiivit ja intohimot eivät välttämättä liity puhtaasti yliopiston tulevaisuuden kehittämiseen.
Vastarinta ja valtapeli on kiihtynyt viime aikoina uusiin ulottuvuuksiin, mitä selittänee lähestyvä rehtorin viisivuotisen toimikauden päättyminen. Osa haluaa Jouko Niinimäestä eroon. Julkisuuteen on tietoisesti nostettu väite salasuhteesta, joka kuulostaa henkilöihin käyvältä alatyyliseltä mustamaalaukselta, millä halutaan heikentää rehtorin mahdollisuuksia jatkokaudelle.
Oulun yliopisto pärjää tiedeyliopistojen vertailuissa hyvin. Sen lasketaan sijoittuvan maailman noin 20 000 yliopiston joukossa kolmen prosentin kärkiryhmään. Tutkimusten ja julkaisujen tulee täten olla Oulussa kansainvälisesti korkeatasoisia. Tutkimuksen tulee myös johtaa laadukkaaseen opetukseen.
Yliopiston päätehtävän eli tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen rinnalla riitely yliopiston paikasta tuntuu ihmisten ajatustyön turhanaikaiselta hukkakäytöltä. Itsessään julkinen keskustelu sisäisestä vallankäytöstä yhteiskunnallisesti vaikuttavassa instituutiossa on kuitenkin tärkeää.
Yliopiston kehitys on Oulun elinvoimalle ja tulevaisuudelle elintärkeää. Oulun yliopisto pärjää ilman kaupunkia, mutta Oulu ei pärjää ilman yliopistoa. Siksi avointa julkista keskustelua yliopiston roolista ja paikasta tarvitaan, jotta Oulussa kyetään hahmottamaan riittävän isoja ja elinvoimaa kauaskantoisesti kehittäviä päätöksiä.