Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta rakenneinsinööri Esko Knuutila kertoo, että vaikka ukkossuojaus liittyy yleisesti sähkö- ja paloturvallisuuteen, ukkossuojaus ei kuitenkaan ole virallisesti osa paloturvallisuutta, eikä rakennusvalvonta varsinaisesti puutu suojaukseen.
– Me tarkistamme yleensä käyttöönottovaiheessa vain, että sähkötarkastus on tehty. Joissakin tapauksissa ukkossuojaus otetaan huomioon – ei normaalirakennuksissa, mutta esimerkiksi Oysin rakennuksissa on ukkossuojaukseen liittyviä asennuksia.
Salamasuojaus vai ylijännitesuojaus?
Tapani Nurmi Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:stä kertoo, että salamoilta voidaan suojautua kahdella eri tavalla.
– Ensimmäinen tapa on suojautua suorilta salamaniskuilta, jolloin on perinteisesti puhuttu ukkossuojauksesta. Nykyään puhumme sähköalalla salamasuojauksesta, koska salama aiheuttaa erityisiä vahinkoja.
Suomessa ukkospäiviä on vuodessa melko vähän.
– Sen vuoksi salamasuojausta käytetään normaaleissa asuinrakennuksissa hyvin harvoin. Tavallisiin omakotitaloihin ei ole järkeä rakentaa varsinaista salamasuojausta, ellei ole tiedossa, että paikalla esiintyy paljon salamointia, joka on aiheuttanut aikaisemmin vahinkoja.
Yleensä omakotitalossa esimerkiksi antennimastot liitetään rakennuksen maadoituselektrodiin eli maassa olevaan kuparijohtimeen, joka on yhteydessä rakennuksen sähkökeskukseen.
– Tämän järjestelmän mitoitus ei kuitenkaan kestä suuria salamavirtoja, Nurmi kertoo.
Toinen tapa suojautua salamoilta on ylijännitesuojaus, jolla suojataan sähkölaitteita liian suurilta jännitteiltä, jotka aiheutuvat salaman iskusta syöttävän jakeluverkon johtoihin tai niiden lähelle.
Tätä varten sähkökeskukseen asennetaan erityisiä ylijännitesuojalaitteita, jotka vaativat sähköalan ammattilaisen tekemän asennuksen.
Nurmen mukaan ylijännitesuojaus on salamasuojausta tärkeämpi ja muutamien vuosien ajan onkin vaadittu, että uusissa asennuksissa selvitetään ylijännitesuojauksen tarve ja tarvittaessa myös asennetaan sellainen.
Nurmi kehottaa selvittämään myös vanhempien talojen ylijännitesuojauksen tarpeen.
– Jos taloon asennetaan laajoja kiinteästi asennettuja elektronisia ohjausjärjestelmiä, joiden korjaaminen on kallista ja hankalaa, voi ylijännitesuojauksen asentaminen olla kannattavaa.
Ammattilainen avuksi
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n teknisen asiantuntijan Henrik Rouskun mukaan suorat salamaniskut rakennuksiin ovat harvinaisia, mutta saattavat osuessaan aiheuttaa tulipaloja.
Suurin ylijänniteriski on maaseudulla ja haja-asutusalueilla, missä sähkö kuljetetaan ilmajohtoja pitkin. Ylijännitesuojauksen toimivuus edellyttää, että rakennuksessa on myös toimiva maadoitus.
– Oikeanlaisen suojan valinnassa kannattaa turvautua sähköalan ammattilaiseen.
Vanhoista rakennuksista maadoituselektrodi ja ylijännitesuojaus saattavat puuttua kokonaan.
– Maadoituselektrodin olemassaolon varmistaminen voi olla maallikolle hankalaa, mutta sähköalan ammattilainen pystyy yleensä sen löytämään.
Rouskun mukaan sähkökeskukseen asennetut ylijännitesuojat, yleensä kolme automaattisulakkeen kokoista komponenttia, löytyvät usein sähkökeskuksen pääkytkimen läheisyydestä.
Uusien sähköliittymien osalta kohteen sähkösuunnittelija tai -urakoitsija tietää ukkossuojaukseen liittyvät vaatimukset, ja valitsee kohteeseen sähkökeskuksen, jossa ylijännitesuojat ovat valmiina.
– Tarvittaessa voi tarkistaa myös verkonhaltijalta, onko liittymän syötössä ilmajohtoja. Ja ylijännitesuojauksen voi totta kai asennuttaa vaikka sitä ei erityisesti vaadittaisi.