Länsimaiden politiikka on nykyään luonteeltaan performatiivista, esittävää, väittää brittifilosofi John Gray hiljattaisessa New Statesman -lehden artikkelissaan.
Tätä näkökulmaa voisi laajentaa toteamalla, että olemme kaikki nykyään suuria performanssitaiteilijoita, poliittisista instituutioista yhtiöihin, julkkiksista tavallisiin tallaajiin. Digitaalivallankumouksen myötä olemme siirtyneet huomiotalouden hyperkiihkeään vaiheeseen.
Elämä on digikanavissa, joissa pyrimme viestittämään ennen kaikkea tiettyä kuvaa itsestämme.
Se voi olla somevaikuttajan pinnallista bling bling -elämäntyyliä tai someaktivistin ärhäkkää Pride-lipun, BLM-tunnusten ja persoonapronominien listaa (jonka monikansalliset yhtiöt ovat halukkaasti myös omineet).