Yhä useampi jättää kou­lu­lou­naan väliin - syy voi olla ruo­kai­lus­sa eikä ruuassa

Yhä useampi suomalainen lapsi ja nuori jättää kouluruuan tai aamupalan syömättä, pahimmassa tapauksessa ehkä molemmat.

Havahduttava yksityiskohta lasten ja nuorten ruokailutottumuksista selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn tuloksista, jotka julkistettiin syyskuun loppupuolella.

Kouluterveyskysely tehdään kahden vuoden välein peruskoulun 4. ja 5. sekä 8. ja 9. luokan oppilaille. Lukiolaisista mukana ovat kahden ensimmäisen vuoden oppilaat. Ammattioppilaitoksista vastaajina ovat 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiaat nuoret.

Kouluterveyskysely tarjoaa varsin kattavan kuvan lasten ja nuorten arjesta. Tänä vuonna vastaajia oli lähes 247 000 eri puolilta maata.

Yksi kolmasosa kyselyyn vastanneista nuorista kertoi, ettei syö koulussa tarjottavaa lounasta joka päivä. Suuri osa heistä jätti aamupalan väliin ainakin jonakin kouluviikon aamuna.

Lapset jättävät kouluruuan syömättä harvemmin kuin nuoret, mutta noin kolme kymmenestä lapsesta ei syö ainakaan kaikkina kouluviikon päivinä. Kouluruokaa hyljeksivien määrä on kasvanut.

Kouluissa on kiinnitetty paljon huomiota ruuan makuun ja laatuun. Joillekin lapsille ruokailutilanne voi olla niin vaikea, että ruokailu jää välistä.

Kuva: Vesa Joensuu

Kouluruokaa on arvosteltu niin kauan kuin sitä on tarjottu, aiheellisesti tai aiheetta.  Semmoista master chefiä ei koulukeittoloissa olekaan, joka pystyisi loihtimaan jokaiselle mieluista herkkua joka päivä.

Ruuan karttamiselle on myös muita ja syvemmällä olevia syitä kuin tarjolla olevat kumiperunat tai hernekeiton vieras maku. Osa lapsista tai nuorista ei välttele ruokaa vaan ruokailua. He voivat ahdistua ruokailutilanteesta tai pelätä, että heitä kiusataan.

Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee terveellistä ruokaa jaksaakseen koulupäivän ajan. Osa koululaisista joutuu jaksamaan kouluruuan voimin vielä illallakin, sillä se voi olla ainoa päivän lämmin ateria.

Suomalaiskouluissa tarjottavan kouluruuan laatuun ja terveellisyyteen on paneuduttu hyvin. Yhtä hyvin pitäisi paneutua itse ruokailun järjestelyihin.

Ruokatauon pitäisi olla koululaisille samanlainen työpäivän katkaiseva rentouttava tuokio kuin se on aikuisillekin.

Ei heidänkään tarvitse sietää pitkää jonotusta, tönimistä tai pahimmillaan jopa kiusaamista omalla ruokatauollaan.

Kiusaamisen kokemukset kouluissa ovat lisääntyneet. Kouluterveyskyselyn mukaan vähintään viikoittain tapahtuvaa kiusaamista kokeneiden määrä on kasvanut kaikilla kouluasteilla.

Kaksi vuotta sitten korona-aikana tehdyssä kyselyssä ilmi tullut ahdistuksen lisääntyminen 8. ja 9. luokkien oppilailla ja toisen asteen opiskelijoilla ei ole vähentynyt.

Noin joka kolmas tyttö peruskoulun yläluokilla, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.

Ahdistuneisuus on lisääntynyt erityisesti peruskoulun yläluokkien tytöillä. Samanikäisistä pojista alle 10 prosenttia koki ahdistuneisuutta.Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimisessa riittää tehtävää yhtä lailla kouluille kuin kodeillekin. Lohdullinen on kuitenkin se kouluterveyskyselyn antama tieto, että suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä.