Viisi vuotta sitten elokuussa Suomessa elettiin poikkeuksellisia aikoja: joka viikko maahan saapui yhä lisää turvapaikanhakijoita.
Syyskuussa tulijoiden määrä vain jatkoi nousuaan. Pelkästään yhden kuukauden aikana syyskuussa 2015 Suomeen saapui 10 800 turvapaikanhakijaa.
Hakijavyöry kulminoitui syyskuun puolivälin jälkeiseen viikkoon 39, jolloin yhden viikon aikana turvapaikkahakemuksia jätettiin 3 900 – se on enemmän kuin vuodessa nyt yhteensä.
Maahanmuuttoviraston (Migrin) turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen pitää vuoden 2015 lukuja yhä hätkähdyttävinä.
– Jos tulisi samalla lailla hakijoita niin nopeasti, se olisi valtava haaste edelleen, vaikka olisimme kuinka hyvin varautuneet, Lehtinen toteaa.
Jonossa yhä olevista merkittävä osa on kääntynyt kristinuskoon
Vuoden 2015 hakijatulva työllistää Suomessa yhä, sillä parintuhannen tuolloin maahan saapuneen turvapaikanhakijan asiat ovat kesken.
Ensinnäkin moni kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut valitti hallinto-oikeuteen, joka lähetti osan valituksista takaisin Migrin tutkittavaksi.
– Näitä hakemuksia on jonossa tällä hetkellä reilut 1 300. Merkittävä osa henkilöistä on kääntynyt kristinuskoon, joten tutkimme hakemuksen uudelleen, Antti Lehtinen kertoo.
Muista jonossa olevista yli 1 900 hakemuksesta noin puolet on uusintahakemuksia. Takana voi olla jo yksi tai useampi kielteinen päätös, josta henkilö on valittanut ja hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.
Lehtinen myöntää, että viisi vuotta on liian pitkä aika odottaa asioiden lopullista selviämistä. Mutta kun kierros tehdään monta kertaa, niin aikaa kuluu.
Hakijat odottavat Migrin päätöstä vastaanottokeskuksissa tai yksityisissä majoituksissa.
Uusien turvapaikkahakemusten määrä on tänä vuonna ollut vähäinen: Ensimmäisiä hakemuksia oli 11. elokuuta mennessä jätetty 748.
Korona-aikana maahan on tullut viidessä kuukaudessa vain reilut sata uutta turvapaikanhakijaa: 19. maaliskuuta jälkeen uusien saapuneiden osuus on tämän hetken tiedoilla 108. Tähän lukemaan ei sisälly Välimereltä Suomeen siirrettyjä ihmisiä.
Pitkä lista lakimuutoksia
Suomen pakolaiskriisi sysäsi liikkeelle pitkän listan lakimuutoksia muun muassa turvapaikkalainsäädäntöön.
Antti Lehtisen mukaan yksi olennainen muutos on ollut se, että humanitaarisen suojelun kategoria oleskelulupaperusteena poistui toukokuussa 2016. Laki siis kiristyi, mikä on johtanut kielteisiin turvapaikkapäätöksiin.
Toinen muutos puolestaan tuli Suomeen suoraan EU-direktiivistä. Heinäkuusta 2018 alkaen turvapaikanhakijan on saatava ensimmäinen päätös kuuden kuukauden sisällä. Lehtisen mukaan Suomessa on pystytty pääsääntöisesti noudattamaan tätä.
Maaliskuussa 2016 turvapaikkatutkinta siirrettiin poliisilta Maahanmuuttovirastolle. Vielä 2015 poliisi tai rajaviranomainen tutki henkilöllisyyksiä ja reittejä, mutta nykyään se on pelkästään Migrin tehtävä.
– Hakemus jätetään yhä poliisille tai rajaviranomaisille, mutta Migri jatkaa siitä tutkintaan ja puhutteluun, Lehtinen kertoo.
Aiemmin ruuhka-aikoina ensimmäinen turvapaikkakäsittely saattoi venyä pariin vuoteen.
Vielä 2015 asiakirjat ja puhuttelupöytäkirjat koottiin paperisiin mappeihin. Lehtinen kertoo, että vuodesta 2016 asiakirjat on skannattu asiankäsittelyjärjestelmään, ja turvapaikka-asioiden käsittely sujuu näin sähköisesti ilman paperisia mappeja.
Hakijoiden määrä on romahtanut
On iso muutos, että turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa pakolaiskriisin jälkeen romahtanut. Antti Lehtisen mukaan määrät ovat olleet viime vuosina jopa pienempiä kuin ennen 2015 ja 2016.
Suomen Pakolaisapu ry pitääkin juuri tätä merkittävänä muutoksena: Suomesta turvaa hakevien määrä on laskenut, vaikka kotinsa jättäneiden määrä maailmalla on kasvanut.
– YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan kotinsa jättäneitä oli vuonna 2015 kaikkiaan 65 miljoonaa. Nyt kotinsa jättäneitä on jo lähes 80 miljoonaa, Suomen Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström huomauttaa.
Suomesta voi edelleen hakea turvapaikkaa vain tulemalla Suomen rajalle. Mannerströmin mukaan Suomi on kuitenkin muiden EU-maiden kanssa estänyt tämän solmimalla vuonna 2016 Turkin kanssa sopimuksen, joka pitää pakolaiskriisin pois Suomen rajoilta.
– Turkki vastaanottaa eniten maailmassa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia, joita siellä on nyt arviolta 3,7 miljoonaa.
Paperittomien määrä kasvoi
Paperittomien henkilöiden määrä kasvoi pakolaiskriisin myötä, Suomen Pakolaisapu arvioi. Järjestön mukaan kukaan ei tiedä, kuinka paljon paperittomia, eli henkilöitä, joilla ei ole voimassa olevaa oleskeluoikeutta, on Suomessa tällä hetkellä. Arviot vaihtelevat 2 000:n ja 10 000:n välillä.
– Iso osa heistä on vuosina 2015 ja 2016 Suomeen tulleita. He näkyvät matalan kynnyksen palveluissa erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Mannerström painottaa, että edellinen hallitus teki nopeasti muutoksia ulkomaalaislakiin, ja niillä on ollut iso vaikutus, kenelle suojelua myönnetään.
– Ensinnäkin humanitaarisen suojelun myöntäminen lopetettiin, ja myös perheenyhdistämistä on vaikeutettu. Perheenyhdistämiseen on tullut toimeentuloedellytys ja tiukempi aikaraja, milloin yhdistämisprosessi pitää käynnistää.
Toiseksi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikennettiin Mannerströmin mukaan merkittävästi.
– Vuodesta 2016 lähtien turvapaikanhakija ei ole enää pääsääntöisesti saanut ilmaista oikeusapua hakemuksensa ensimmäisessä, kriittisessä vaiheessa. Nykyinen hallitus on hallitusohjelmassa luvannut parantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja helpottaa perheenyhdistämistä.
"Pakolaiskriisi on koko ajan tosi"
Vuodet 2015–2016 olivat Suomessa kaoottisia, Katja Mannerström kuvailee.
– Uskon, että turvapaikanhakija saa nyt sujuvamman prosessin ihan vain sen takia, että hakijoita ei ole niin paljon. Hän saa kuitenkin vähemmän oikeudellista apua ja hänen on vaikeampaa saada perheenjäseniään Suomeen.
Mannerström uskoo, että Suomi on myös oppinut jotain.
– Kunnissa on nyt enemmän osaamista, ja uusilla toimijoilla kokemusta vastaanottopalveluiden tuottamisesta.
Suomen Pakolaisavulle vuosi 2015 ei tullut yllätyksenä.
– Olemme tehneet työtä pakolaisten puolesta 55 vuotta. Yritämme jatkuvasti muistuttaa, että pakolaiskriisi on koko ajan tosi, vaikka se ei juuri nyt näy Suomen rajoilla.
Maahanmuuttovirasto ei odota tällä hetkellä hakijatulvaa, mutta Antti Lehtinen muistuttaa, että paine Eurooppaa kohti on olemassa.
Kun vuonna 2015 ihmiset matkustivat läpi Euroopan aika vapaasti, tilanne on nyt erilainen, kun useat maat ovat kiristäneet rajavalvontaansa.
– Tuskin enää niin vapaasti kuljettaisiin Euroopan läpi kuin 2015, Lehtinen arvelee.
