Tulipalot: Tältä näyt­tä­vät tu­li­pa­lon jäljet Oulun Ran­ta­ka­dul­la

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Pääkirjoitus

Ve­ty­ta­lou­den lä­pi­mur­toa odo­te­taan, ja sen tul­les­sa Poh­jois-Poh­jan­maa voi olla vah­voil­la

Oulun seudusta Euroopan johtava vetylaakso? Tällainen mahdollisuus on avoinna, kerrottiin Kalevan jutussa viime lauantaina.

Arvion esitti Oulun yliopiston Nanomo-tutkimusyksikön johtaja Marko Huttula. Hän  viittasi  monitieteiseen tutkimushankkeeseen, jossa yliopisto on mukana Utajärven kunnan kumppanina.

Kumpikin on vakuuttunut siitä, että vetytalous muuttaa koko energiajärjestelmän. Eivätkä he ole näkemyksissään yksin.

Hankkeen johtaja, autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen ei ollut Huttulaa vaatimattomampi. Pelissä on Juntusen mukaan nyt "meidän elintaso tulevaisuudessa".


Kappale vetytaloutta ehkä nähdään tulevaisuudessa Utajärven Mustikkakankaan alueella.
Kappale vetytaloutta ehkä nähdään tulevaisuudessa Utajärven Mustikkakankaan alueella.
Kuva: Pekka Peura

Pohjois-Pohjanmaan vahvuus suuressa siirtymässä on tuulivoiman määrä. Viime vuoden lopussa Suomen 1 600 tuulivoimalasta maakunnassa sijaitsi 609.

Viime viikon maanantaina tehtiin Suomen tuulivoimatuotannon ennätys. Hetkellinen tuotanto nousi ensimmäistä kertaa yli 6 000 megawatin.

Utajärvelle on tulossa tuulivoimaa, mutta myös Suomen suurin aurinkopuisto. Tuulivoiman kuten aurinkovoimankin haaste on, että tuotannon määrä vaihtelee voimakkaasti sään mukaan. Edulliseen aikaan tuotettua energiaa pitäisi saada varastoitua.

Tässä kohtaa tullaan vetyyn. Vähäpäästöisellä sähköllä voidaan tuottaa vihreää vetyä, jota taas voidaan käyttää esimerkiksi prosessiteollisuuden raaka-aineena tai liikenteen käyttövoimana.


Vetyyn on liittynyt kaikkialla valtavia odotuksia, osin epärealistisia.

Suomessakin osa vetyhankkeista on säästöliekillä. Muun muassa tuotannon kannattavuus on alkanut epäilyttää.

Ehkä vetytaloutta voi verrata tekoälyn käyttöönottoon. Siitä puhuttiin vuosia, kyllästymiseen asti. Sitten tapahtui ratkaiseva läpimurto, ja nyt tekoäly on vauhdilla tulossa arkeemme.

Samaan aikaan kannattaa silti tutkia muitakin tapoja päästöttömän energian varastointiin. Yksi kiinnostava kohde on Pyhäsalmen entinen kaivos.

Sinne on suunniteltu pumppuvoimalaa, jonka toimintatapa on nerokkaan yksinkertainen:  vettä pumpataan halvan sähkön aikaan korkealla olevaan varastoaltaaseen, ja kun sähkön hinta on kova, vesi syöstään voimalan turbiinin läpi kaivoksen pohjalle.

Hanke vain on nyt tauolla kohonneiden kustannusten takia.

Kaivokseen suunnitellaan kuitenkin myös maan ensimmäistä painovoima-akkua. Siinäkin kyse olisi säätövoimasta ja energian varastoinnista silloin kun se on edullista.

Huomionarvoista Suomen päästöttömän energian hankkeissa on ulkomaisten toimijoiden osuus. Esimerkiksi Suomen tuulivoimakapasiteetti on suurimmalta osalta ulkomaisessa omistuksessa.

Perussyy on yksinkertainen: kotimainen pääoma ei riitä. Parempi, että rakennetaan vaikka ulkomaisin varoin kuin että ei rakenneta ollenkaan.