Tähtijuttu: Hou­kut­taa­ko Suomi vain hyvällä so­siaa­li­tur­val­laan? – Ilman asen­ne­muu­tos­ta ul­ko­maa­lai­sis­ta ei saada hel­po­tus­ta työ­voi­ma­pu­laan

Koti: Ou­lu­lai­sen Hillin perheen vuoden van­has­sa kodissa mie­len­kiin­toi­sen lisän tuovat si­sus­tuk­ses­sa käy­tet­ty vaneri sekä ik­ku­noi­na toi­mi­vat la­si­ele­men­tit

Vapaa vii­kon­lop­pu on monelle van­hem­mal­le tun­te­ma­ton käsite lasten har­ras­tus­ten vuoksi – "Saan hirveän paljon siitä itse, kun näen, että lap­sil­la on mu­ka­vaa"

Syksyllä monissa perheissä alkaa armoton aikataulutus. Harrastukset vievät aikaa mutta lasten riemun vuoksi kalenterit kaivetaan esiin mielellään. Forum24 haastatteli kahta vanhempaa, joiden päiviä rytmittävät lasten menot.

Kempele
Hanna Kekkonen kokee, että lapset oppivat harrastusten kautta terveellisiä elämäntapoja. Lapset ovat saaneet harrastuksista myös paljon kavereita.
Hanna Kekkonen kokee, että lapset oppivat harrastusten kautta terveellisiä elämäntapoja. Lapset ovat saaneet harrastuksista myös paljon kavereita.
Kuva: Niina Hentilä

Monen vanhemman elämässä tulee aika, jolloin omaksi harrastukseksi voi laskea lasten harrastuksiin kuskaamisen.

Forum24 haastatteli kahta vanhempaa, joiden päiviä rytmittävät lasten menot. Heillä molemmilla on neljä lasta, joista kaikki harrastavat.

Kempeleläisen Hanna Kekkosen 13-vuotias Väinö treenaa neljä kertaa viikossa yleisurheilua. 8-vuotias Aava käy kaksi kertaa viikossa yleisurheilussa, kerran telinevoimistelussa ja kaksi kertaa viikossa hän harjoittelee viulunsoittoa. Eskarilainen Kaarle lisää tänä syksynä yleisurheilun harjoituskertoja yhdestä kahteen kertaan viikossa. Myös 3-vuotias Fiia on kokeillut jo telinevoimistelua.

– Maanantai on harkkavapaa päivä. Muutoin joka päivä harrastetaan, Kekkonen hymyilee.

Hänellä itsellään ei ole urheilutaustaa, mutta esikoisensa myötä hän kertoo hurahtaneensa itsekin yleisurheiluun.

– Olen nähnyt, miten hienosti se tukee kasvavaa lasta motoriikassa. Se on tavallaan kuin toimintaterapiaa lapselle. Käden ja silmän yhteistyötä, voiman ja nopeuden säätelyä. Kehonhallintaa.

Kun lapset harrastavat, Kekkonen käyttää mahdollisuuksien mukaan ajan hyödyksi ja urheilee odotellessaan itsekin. Paljon tulee istuttua myös kentän laidalla katsomassa, kun lapset treenaavat.

Muutto lähemmäs harrastuksia

Kekkonen muutti perheineen 1,5 vuotta sitten Kempeleeseen. Sitä ennen lapsia kuljetettiin Ruukista saakka Ouluun harrastuksiin.

– Minulla itselläni on työ Oulussa, miehellä työpaikka Ruukissa. Aloimme miettiä, voitaisiinko pakka kääntää toisinpäin, että muutettaisiin lähemmäs harrastuksia.

Kuskaamisten lisäksi Kekkonen on löytänyt itsensä tekemässä yhtä jos toista Oulun Pyrinnön eteen. Nykyisin hänellä on vastuu kioskitoiminnasta ja hän istuu myös seuran johtoryhmässä. Lisäksi Kekkonen on päivittänyt Pyrinnön sosiaalista mediaa ja käynyt lasten ja nuorten yleisurheiluohjaajakoulutuksen akuutteja tuuraustilanteita varten.

Vaikka nykyisin Kekkonen on itsekin mukana toiminnassa monin tavoin, tärkein juttu on lasten ilo.

– Saan hirveän paljon siitä itse, kun näen, että lapsilla on mukavaa. Nuorimmainenkin oli aivan onnessaan kun hän pääsi nyt kesällä ekan kerran telinevoimisteluun.

Kekkosen mukaan lapsia ei ole tarvinnut juuri ohjailla harrastusten pariin, mutta välillä heidänkään kotona lapsi ei jaksaisi lähteä koulupäivän jälkeen harjoituksiin.

– Silloin hänelle sanotaan, että sinä olet sitoutunut tähän ja sinulle on maksettu harrastus – lähdetäänpä. Hymyt harjoitusten jälkeen kertovat, että on ollut mukavaa ja väärti lähteä. Eri asia, jos kotiin tultaisiin itkun kanssa. Se olisi silloin vanhemmillekin merkki, että ehkä tämä harrastus ei ole lapselle sopiva.

Säännöllisyyttä elämään

Kempeleläisellä Jarkko Hyvösellä on neljä lasta, joista kaikki harrastavat jääkiekkoa Kiekko-Laserissa ja pari nuorinta lisäksi jalkapalloa Sarkkirannan Ajaxissa.

– Kyllähän sitä paljon kysytään, miten tämä onnistuu. Välillä hämmästellään sitä itsekin, Hyvönen naurahtaa.

Jarkko Hyvönen harrasti nuorempana itse jääkiekkoa. Nyt hän saa olla mukana omien lastensa jääkiekkoharrastuksissa. Iltaisin, kun lapset ovat menneet nukkumaan, Hyvönen käy maastopyöräilemässä.
Jarkko Hyvönen harrasti nuorempana itse jääkiekkoa. Nyt hän saa olla mukana omien lastensa jääkiekkoharrastuksissa. Iltaisin, kun lapset ovat menneet nukkumaan, Hyvönen käy maastopyöräilemässä.
Kuva: Pekka Kallasaari

Mutta hyvin on onnistunut. Siinä auttaa muun muassa se, että jokaiseen harjoituspaikkaan on lyhyt matka kotoa.

Hyvönen on itse vetämässä 15-vuotiaan poikansa jääkiekon harrasteryhmää. 12-vuotiaan poikansa joukkueessa hän toimii valmentajana. 7-vuotias poika treenaa oman joukkueensa mukana, ja 5-vuotias tyttö on osallistunut jo 3-vuotiaasta saakka kiekkokouluihin.

– Lasten harrastukset tuovat säännöllisyyden elämään. Läksyt pitää tehdä ennen treenejä. Ruoka maittaa ja uni tulee helposti, kun on urheillut. On mahtavaa katsoa, kun lapset kehittyvät ja oppivat uutta. Harrastukset tuovat iloa ja hyvinvointia, vaikka välillä vähän väsyttääkin.

Hyvöselle on tärkeää, että lapset sanovat itse, mitä he haluavat harrastaa. Pienimmät ovat halunneet alkaa harrastaa samaa kuin isoimmat, mutta monenlaista on kokeiltu.

– Koripalloa, salibandya, suunnistustakin. Nykypäivänä on harmi, että lajivalinta pitää tehdä niin hirveän aikaisin, eikä oikein millekään muulle harrastukselle jää aikaa. Jalkapallo ja jääkiekkokin ovat nykyisin ympärivuotisia lajeja.

Hyvönen on huomannut, että lasten harrastaminen on yleisesti ottaen paljon kiinni siitä, miten kotona kannustetaan ja tuetaan harrastusten pariin.

– Se on monesti sellaista, että lapset harrastavat, jos aikuiset viitsivät vain viedä harrastuksiin. Jos lapsi ei jaksa lähteä, on helppo sanoa, että ei tarvitse lähteä.