Van­ha­nen: Suomen me­nes­tyk­sen rat­kai­see se, miten yri­tyk­set kes­tä­vät kriisin yli ja saavat kiinni epi­de­mian jälkeen vi­riä­väs­tä kan­sain­vä­li­ses­tä ky­syn­näs­tä

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen esitteli talousarvion päälinjat eduskunnassa tänään alkaneen budjetin lähetekeskustelun aluksi. Vanhanen totesi, että lopulta globaali pandemia ja sen aiheuttama epävarmuus tulevat väistymään. Epidemian väistyminen kiihdyttää merkittävästi maailmantalouden kasvua.

Helsinki
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen esitteli talousarvion päälinjat eduskunnassa. Ministeriaitiossa Vanhasta kuunteli työministeri Tuula Haatainen.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen esitteli talousarvion päälinjat eduskunnassa. Ministeriaitiossa Vanhasta kuunteli työministeri Tuula Haatainen.

​​​​​​​​​​Valtion vuoden 2021 talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa alkoi tänään aamupäivällä täysistunnossa pidettävällä lähetekeskustelulla.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) totesi keskustelun aluksi, että Suomi on tähän mennessä pärjännyt sekä talouden että terveyden kannalta kohtuullisen hyvin. Valtiovarainministeriön arvio tämän vuoden bruttokansantuotteen alenemisesta jää 4,5 prosenttiin, mikä on vähemmän kuin keväällä ennakoitiin.

Vanhasen mukaan hallituksen toimet ja kansalaisten vastuuntuntoisuus on lieventänyt koronan iskuja.

– Nähtäväksi jää kuinka suuria kielteisiä vaikutuksia vientimarkkinoilta tulee viiveellä. Juuri nyt monet yritykset ovat ajautuneet suuriin vaikeuksiin. Epidemian leviämistilastot kertovat myös siitä, että kaikki eivät ole varovaisia, ja se luo syvän varjon syksyn taloudelle.

Vanhanen painotti, että Suomen kansantalouden menestyksen ratkaisee pitkälti se, miten Suomessa toimivat yritykset ja niiden verkostot kestävät kriisin yli ja saavat kiinni epidemian jälkeen viriävästä kansainvälisestä kysynnästä ja asiakkaiden muuttuneista tarpeista.

Koronakriisin hoito parasta talouspolitiikkaa

Vanhanen totesi, että hallituksen tehtävänä on vuoden 2021 talousarvioesityksellä varmistaa, että koronan väliaikaiset vaikutukset eivät muodostu pysyviksi.

– Korostan edelleen, että koronakriisin hoito on nyt tehokkainta talouspolitiikkaa ja hallitus rakentaa budjetillaan kriisin yli siltaa niin yrityksille kuin ihmisillekin.

Vanhanen muistutti myös, että EU:n elpymisväline on osa sillanrakennustyötä.

– Pidän Suomen edun mukaisena, että eduskunta näyttäisi omalta osaltaan vihreää valoa elpymisvälineen hyväksymiselle.

Maailmantalouden isoja vetureita ovat Vanhasen mukaan ilmastomuutokseen vastaaminen ja digitalisaatio. Vihreän siirtymän sekä digitalisaation edistäminen muodostavat yhdessä noin puolet EU-elpymisvälineen mukaisista investoinneista.

Vanhanen korosti, että koronan jälkeen on ajateltava asioita uusiksi.

– Esimerkiksi etätyö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, koulutuksessa on otettu suuri digiloikka. Olemme keskellä työn sisällön murrosta. Se johtaa merkittäviin yritysrakenteiden muutoksiin ja pääomien uudelleen jakautumiseen globaalisti. Suomen ja Euroopan on menestyttävä tässä kisassa.

Vanhanen muistutti, että hallitus linjasi budjetissa useista toimenpiteistä, joilla kilpailukykyä tuetaan.

– Teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle, energiaintensiivisille yrityksille luodaan uusi sähköistämistuki ja väylämaksujen puolittamista jatketaan.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tuki merkittävää

Vanhanen totesi, että koko vaalikaudella verotus hieman kiristyy, mutta ensi vuonna valtion verotuloja pienennetään hallituksen päätöksillä.

– Ansiotulojen verotuksen kiristymisen hallitus on pyrkinyt omilla päätöksillään minimoimaan. Ensinnäkin hallitus esittää yleistä ansiotason nousua vastaavaa indeksitarkistusta ansiotuloveroperusteisiin. Toiseksi hallituksen päätösten ansiosta palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu nousee ensi vuonna vain 0,15 prosenttiyksikköä, vaikka lomautettujen määrän kasvu on tuonut menopaineita työttömyysvakuutusrahastolle.

Vanhasen mukaan merkittävä verotukseen vaikuttava toimi on kunnille ja sairaanhoitopiireille annettava tuki.

– Hallitus on halunnut toimillaan turvata välittömät palvelut ja hillitä paineita kuntaveron korotukseen.

Vanhasen puheenvuoron jälkeen vuorossa ovat eduskuntaryhmien puheenvuorot ja sen jälkeen käydään debatti. Lähetekeskustelu jatkuu koko viikon ja vielä tiistaina 13.10. Lähetekeskustelun päätteeksi talousarvioesitys lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.

Valtion budjetti 2021

Poimintoja hallituksen esityksestä

Valtion ensi vuoden budjetin loppusumma on 62,4 miljardia euroa.

Budjetti on lähes 11 miljardia euroa alijäämäinen.

Kunnat saavat 1,45 miljardin euron pelastuspaketin.

Veikkausvoittovarojen vähenemisestä syntyvä aukko korvataan täysimääräisesti. Korvaus on kertaluonteinen. Kompensaatio on 347 miljoonaa euroa.

Koronatestaukseen varataan 1,5 miljardia euroa.

Sairaanhoitopiirien hoitovelan paikkaamiseen tulee 450 miljoonaa euroa. Summa jakautuu kolmelle vuodelle.

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonaa euroa.

Lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy kaikkiaan 105 miljoonalla eurolla.

Turpeen verotusta kiristetään 2,7 eurolla megawattituntia kohden. Teollisuuden sähkövero laskee EU:n minimitasolle ensi vuoden alusta.

Teollisuuden päästökauppakompensaatio lakkaa ja tilalle luodaan uusi määräaikainen sähköistämistuki.

Väylämaksujen puolitusta jatketaan.

Työsuhdepolkupyörien käyttöön tulee verovapaus.

Työsuhdeautoina käytettävien täyssähköautojen verotus kevenee.

Tupakkaan ja alkoholiin tehdään molempiin 50 miljoonan euron veronkorotus.

Pakolaiskiintiötä nostetaan 200 henkilöllä 1 050 henkilöön.

Työvoimapalveluja parannetaan 70 miljoonalla eurolla.

Budjettiesityksen yhteydessä hallitus linjasi työllisyystoimia. Suomeen tulee työttömien työnhakuvelvoitetta kiristävä Pohjoismainen työllisyyspalvelumalli ja huomattavasti lisää resursseja työvoimapalveluihin. Osatyökykyisten työllistämiseen tulee uusi malli. Eläkeikää lähestyvien työllisyystoimet ja paikallisen sopimisen hallitus sysäsi työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi.