Luonnonsuojelu: Yli sata heh­taa­ria kei­das­aa­pa­suo­ta suo­jel­tiin Oulussa

Kolumni: Se tärsky oli lo­pet­taa pyö­räi­lyn al­kuun­sa, mutta toisin kävi

Vanhan Poh­jo­la-opis­ton pur­ku­työt sei­so­vat edel­leen Hau­ki­pu­taal­la – "Ta­voit­tee­na on päästä pur­ku­töi­hin tänä vuonna"

Oulu
Haukiputaan Asemakylällä, Kiiminkijoen varressa seisova entinen Pohjola-opiston ränsistynyt kiinteistö odottaa edelleen purkamista. Tontille on tarkoitus rakentaa myöhemmin asuntoja.
Haukiputaan Asemakylällä, Kiiminkijoen varressa seisova entinen Pohjola-opiston ränsistynyt kiinteistö odottaa edelleen purkamista. Tontille on tarkoitus rakentaa myöhemmin asuntoja.
Kuva: Pekka Kallasaari

Viisikymmentäluvulta tälle vuosituhannelle saakka toimi Haukiputaan Asemakylällä Pohjola-opisto. Kansanopistossa koulutettiin alun perin ammattiyhdistysaktiiveja, mutta sittemmin oppilaitoksella on ollut muitakin kasvoja.

Rakennukset ovat seisoneet jo toistakymmentä vuotta tyhjillään Kiiminkijoen partaalla.

Ne omistaa nykyään kemiläinen Biotermo Oy.

Oulun kaupunki on antanut yhtiölle luvan purkutöihin, jotka alkoivat, mutta pysähtyivät sitten kuin seinään. Paikalta löytyi asbestia, ja sen purkuun soveltuvat alan ammattilaiset olivat hakusessa.

– Asbestityöt on kartoitettu, mutta niitä ei ole aloitettu. Tavoitteena on päästä purkutöihin tänä vuonna. Jos päästään aloittamaan kevään alussa, kun kelit alkavat sulamaan, työt ovat varmaan hyvällä mallilla loppukesään tai syksyyn mennessä, Biotermo Oy:n toimitusjohtaja Petri Hietala toteaa.

Toinen purkutöitä viivästyttänyt syy löytyy Kemistä. Hietalan mukaan työntekijät on kiinnitetty Metsä Groupin tehdastyömaalle.

Kun purkutyöt saadaan lopulta tehtyä, tarkoituksena on rakentaa Asemakylälle asuntoja.

– Purkuluvassa on oma aikataulunsa, ja mahdollisuus on hakea myös jatkoaikaa, Hietala toteaa.

Keskustelua, ei pakkokeinoja

Rakennusten purkaminen on tarkkaan säädeltyä. Rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä Oulun kaupungilta kertoo, että purkulupa annetaan yleensä viideksi vuodeksi. Purkaminen tulisi aloittaa pääsääntöisesti kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä.

– Purkamiseen annetaan aikaa. Jos tulee vaikeuksia, asiakasta kuullaan, ja keskustellaan asioista. Se on myötäelämistä ja yritetään löytää yhteinen tahtotila, miten asioita saataisiin eteenpäin, Seppälä toteaa.

Pakkokeinoihin ei ryhdytä, ennen kuin muut keinot on käytetty.

– Ensisijaisesti ei epäillä asiakasta. Pakkokeinot ovat pitkässä kuusessa, niitä harkitaan ja pannaan vireille vasta sitten, kun keskustelut on käyty, Seppälä kertoo.

Purkaminen on Seppälän mukaan melko kallista. Purkamista varten tulee olla purkusuunnitelma ja suojaussuunnitelma. Moni purkamiseen liittyvä asia täytyy olla mietittynä, kuten esimerkiksi purkujätteen kierrätys, sijoittelu ja erittely.