Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on saanut yhdeksän ilmoitusta EHEC-epidemiaepäilyistä eri puolilta Suomea kesä-elokuun aikana. Viidessä epäilyilmoituksessa potilailla on ollut O103-tyypin EHEC, kerrotaan THL:n tiedotteessa.
Kyseessä on yksi tavallisimmista potilailla Suomessa todetuista EHEC-tyypeistä, jota on löydetty myös naudoista ja raakamaidosta. Vuonna 2014 raportoitiin 0103-tyypin aiheuttama talousveden välityksellä tarttunut epidemia.
Tapauksia mahdollisesti yhdistävää tartuntalähdettä selvitetään muun muassa haastattelemalla potilaita ja jäljittämällä elintarvikkeita yhteistyössä kuntien viranomaisten ja Ruokaviraston kanssa.
EHEC-bakteeri tarttuu yleensä ihmisen tai naudan ulosteella saastuneista elintarvikkeista. Mahdollisiin tartuntalähteisiin kuuluvat raaka tai huonosti kypsennetty naudanliha, pastöroimattomat maitotuotteet sekä kuumentamattomana tarjoiltavat vihannekset, salaatit ja idut.
Tartunnan voi saada myös juoma- tai uimavedestä, tai suoraan märehtijöiltä, jotka toimivat bakteerin varantona.
Infektioon tarvittava annos on pieni, joten EHEC tarttuu helposti myös ihmisestä toiseen, jos käsihygienia on puutteellista.
Infektio tyypillisiä oireita ovat vatsakrampit ja ripuli, joka voi olla veristä. Oireet kestävät 4–10 päivää. Noin 5–10 prosentilla tartunnan saaneista kehittyy hemolyyttis-ureeminen syndrooma (HUS), mikä voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan.
THL kehottaa huolehtimaan hygieniasta keittiössä tartunnan ehkäisemiseksi, pesemään kuumentamattomana syötävät kasvikset huolellisesti, syömään jauhelihatuotteet kypsennettynä ja välttämään pastöroimattomia maitotuotteita. Lisäksi hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen estää tartuntojen leviämistä henkilöstä toiseen.
Henkilöitä, joilla on veriripulia tai vaikean vatsataudin oireita, kehotetaan hakeutumaan lääkärin arvioon.
Vuodesta 2016 alkaen tartuntatautirekisteriin on raportoitu vuosittain keskimäärin 200 EHEC-tartuntaa. Tartunnoista yli puolet on peräisin ulkomailta.