Oulussa on mennyt nimekkäitä ravintoloita lyhyen ajan sisällä konkurssiin. Ravintola-alan talousahdinko ei ole vain oululainen ilmiö, vaan vaikeudet näkyvät laajalti Suomessa. Viime vuonna haettiin ennätysmäärä, yli 300 anniskelupaikkaa vararikon takia konkurssiin.
Ravintolat putosivat syviin ongelmiin koronan takia vuonna 2020. Koronasulussa ravintolat joutuivat väliaikaisesti pitämään ovensa kiinni. Korona opetti ihmiset etätyöskentelyyn. Enää ei lähdetä lounaalle tai istumaan iltaa samaan tapaan kuin ennen koronaa. Nyt myös ruoan ja alkoholin kotiinkuljetus vähentää ravintola-asiakkaita.
Kun maailmanlaajuinen epidemia helpotti, Venäjä aloitti 2022 hyökkäyssodan Ukrainaan, mikä nosti sähkön ja raaka-aineiden hintoja. Maailmantilanteen epävarmuus lisäsi ihmisten varovaisuutta kuluttaa. Taantuma syö kansalaisten ostovoimaa eikä kaikilla ole vara käydä ravintoloissa. Leikkaukset opiskelijoiden toimeentulosta ovat vähentäneet heidän rahankäyttöään.
Syitä ravintoloiden talousongelmiin voisi luetella enemmänkin. Äärimmäisen kilpailulla alalla omistajat joutuvat etsimään tasapainoa, miten saada tarjonta ja kysyntä kohtaamaan liiketaloudellisesti kannattavasti. Toimialan herkkyyttä kuvastaa se, että koko ajan vanhoja ravintoloita lopetetaan ja uusia avataan.
Menestyvältä ravintolalta vaaditaan uusiutumista, sillä vain harva ravintola vetää vanhalla toimintamallilla uusia sukupolvia. Käännekohdassa yrittäjältä kysytään luovuutta ja rohkeutta kehittää tuoreita ideoita. Uusi tarjonta luo aina uutta kysyntää.
Esimerkiksi Hans ja Maria Välimäen tunnetut ruokaravintolat Helsingissä ovat kokeilleet halpoja hintoja alkuillasta, mikä on osoittautunut onnistuneeksi konseptiksi, kun paikat täyttyvät jo alkuviikon iltoina.
Ja miksei lounaspaikat ja kahvilat Oulussakin voisi laajentaa aukioloaikojaan viikonlopuiksi, jolloin ihmisillä saattaisi olla aikaa tulla kahville tai syömään? Ihan uutta ravintolakulttuuria olisi myös se, että perheet lapsineen lähtisivät yhdessä viikonlopun iltoina ravintolaan syömään.
Korkeat kulut rasittavat yrityksiä, millä ravintolayrittäjät perustelevat suppeita aukioloaikojaan. Ravintolatoimintaa Suomessa perinteisesti myös säädellään ankarasti. Samoin anniskelun verotus on Suomessa tiukimmista päästä Euroopassa.
Säädöksiä ei luoda yrittäjien kiusaamiseksi vaan ne tukevat tarkoituksiaan, kuten terveysturvallisuutta. Silti elinkeinopoliittiset kevennykset ja tuet auttaisivat ravintoloita, jotta yrittäminen säilyisi kannattavana ja yritykset elinkelpoisina ja laatutietoisina. Se olisi kaikkien etu.
Kannattavan ravintolan idea perustuu ihmisten kohtaamiseen. Ravintolan pitää tarjota ensinnäkin ammattimaista palvelua, jotta asiakas viihtyy paikassa. Toiseksi tuotteiden hinnat täytyy asettua kohdalleen suhteessa laatuun, jotta asiakas tulee toistekin.
Oululainen ravintoloitsija Ilpo Sulkala on oikeassa Ylen haastattelussa, että ihmisten tulisi käyttää palveluja, jolloin he huomaisivat niiden merkityksen. Seurustelu kasvokkain ravintolaillallisen tai viinilasillisen äärellä ilman älykännyköitä tarjoaa mahdollisuuden tavata aidosti toinen ihminen.