Pohjois-Pohjanmaalle keskittyneen kotimaisen siemenperunan tuotanto pyritään turvaamaan uudella strategialla, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Viime vuosina esimerkiksi seppäkuoriaisten toukat ja fytoplasmat ovat nousseet merkittäväksi ongelmaksi Euroopassa aiheuttaen perunalle huomattavia satotappioita.
Perunan tuotantoala kasvaa Suomessa, sillä Keski-Euroopan siemenperunatuotanto siirtyy pohjoisemmaksi haasteellisten ympäristöolojen vuoksi.
Luken erikoistutkija Lea Hiltunen kertoo, että uusi strategia tavoittelee tuotantoalan kasvua, korkeampien siemenluokkien laajempaa tuotantoa Suomessa sekä tuotantoalueen tunnettavuuden vahvistamista.
Tarkoituksena on muun muassa tiedottamalla korostaa tuotantoalueen merkitystä ja lisätä ymmärrystä siitä, miten alue pidetään puhtaana ja kasvitaudeista vapaana.
– Kehitämme tutkimusyhteistyötä suomalaisten tutkimuslaitosten välillä ja haluamme tehdä siementuotantoalueesta näkyvämmän kansallisella ja paikallisella tasolla, sanoo Luken tutkija Matti Salmela.
Suurin osa kotimaisesta siemenperunasta tulee Tyrnävän ja Limingan kuntien muodostamalta High Grade -tuotantoalueelta.
– Tämä on Euroopan tasollakin hyvin ainutlaatuinen alue, koska tällaisia korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueita on Euroopassa vain neljä, Salmela selittää.
Salmelan mukaan suomalaisissa perunoissa ei vielä esiinny yhtä paljon tauteja kuin esimerkiksi keskieurooppalaisissa perunoissa.
Siemenperuna-alan strategiasta selviää, että Tyrnävän ja Limingan High Grade -alueen pohjoinen sijainti ja ilmasto sekä lainsäädäntö suojaavat aluetta monilta ilmastonmuutokseen, tauteihin ja tuholaisiin liittyviltä haasteilta.
– Pyrimme pitämään tilanteen jatkossakin hyvänä ja edistämään siten suomalaisen siemenperunan markkinoita maailmalla.
Kirvat ovat yksi merkittävä tautien levittäjä, joita esimerkiksi puutarhakasvi lumipalloheisi houkuttelee.
– Tyrnävällä on ollut aiemmin kampanja, jossa kannustettiin paikallisia luopumaan puutarhoissaan lumipalloheidestä, Salmela kertoo.
