Pohjois-Suomessa on työelämässä ollut eri toimijoiden välillä perinne, että pohjoinen tekee yhteistyötä. Tämä on ehdottomasti yksi Pohjois-Suomen voimavaratekijä, jonka toivomme jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Työterveyslaitoksen Pohjois-Suomen alueneuvottelukunta on aktiivinen toimija alueen elinkeino- ja työelämän pulssilla. Seuraamme muun muassa muutoksia alueen elinkeino- ja työelämässä ja toimimme alueellisena yhteistoimintaverkostona, jossa edistetään työterveyttä, työhyvinvointia, työturvallisuutta, hyvää johtamista ja työssä jaksamista.
Käsitellessämme työelämää olemme tunnistaneet alueemme haasteita ja voimavaroja, joista seuraavassa muutamia keskeisiä poimintoja.
Pohjois-Suomessa työvoimapula kurittaa monia toimialoja ja ratkaisuja haetaan niin koulutus- kuin työperäisestä maahanmuutosta. On tärkeää houkutella opiskelijat jäämään alueelle valmistumisensa jälkeen, olipa heidän alkuperänsä sitten ulkomailta tai Etelä-Suomesta.
Vahvat työelämäyhteydet jo opiskeluaikana auttavat työllistymisessä. Juurtuminen vaatii myös muun muassa sosiaalisten verkostojen rakentamista, ystävien ja harrastusten löytämistä sekä puolison työllistymistä.
Monet ulkomailta tulevat työntekijät suuntaavat muutaman vuoden jälkeen etelämmäksi. Pohjois-Suomen onkin pidettävä kilpailukykyään yllä sekä etelän että lännen suuntaan; samanaikaisesti kun teemme Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan toimijoiden kanssa yhteistyötä, kilpailemme myös siellä olevien toimijoiden kanssa työvoimasta.
Pohjois-Suomen vetovoimatekijöihin sisältyvät hyvä työelämän ja vapaa-ajan välinen tasapaino, upeat mahdollisuudet nauttia luonnosta sekä monipuolinen palvelutarjonta ja rikas kulttuurielämä. Suomalaisilla työpaikoilla onnistuu englannin puhuminen työkielenä, joskin tähän voisi rohkaista lisääkin. Elinvoimaiseen asumisympäristöön kuuluvat myös asuntojen saaminen, laadukas koulujärjestelmä ja päiväkodit. Näihin kuntien on tärkeä panostaa.
Myös jo alueella asuvien osaavien ja motivoituneiden nuorten, yli 55-vuotiaiden sekä täsmätyökykyisten työllistämistä voitaisiin parantaa. Työyhteisöt tarvitsevat usein lisää osaamista ja tukea monimuotoisen ja inklusiivisen työyhteisön ja työkulttuurin vahvistamisessa.
Olisi upeaa, jos jokainen työntekijä voisi tuntea olevansa tervetullut ja arvokas osa työyhteisöä riippumatta iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta, uskonnosta tai koulutuksesta. Työvoimapulaan on tärkeää löytää monipuolisia ratkaisuja, jotka tukevat inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta.
Pohjois-Suomessa etäisyydet ovat pitkiä ja asutus harvempaa kuin etelässä. Hybridityö onkin tuonut pohjoiseen uusia mahdollisuuksia järjestää työtä ja työskentelytapoja monella työpaikalla. Hybridityön käytäntöjen hiominen on jatkuva prosessi ja onkin tärkeää kehittää jokaiselle työpaikalle oma työskentelytapa, joka ottaa huomioon niin etä- kuin lähityön parhaat puolet.
Samalla on varmistettava, että työntekijät tuntevat itsensä motivoituneiksi ja arvostetuiksi eivätkä henkisesti irtisanoudu työpaikasta etä- tai hybridityökäytäntöjen vuoksi.
Tunnistamme myös hyviä piirteitä pohjoisessa työkulttuurissa. Täällä on työpaikoilla usein matalaa hierarkiaa, avointa keskustelukulttuuria ja uskalletaan tuoda kehittämiskohteitakin esille. Välillä valitetaankin, mutta aina on tärkeä mennä eteenpäin. Pohjoisen työntekijät ovat toimeen tarttuvia, osaavia, sitoutuvia ja melko avoimia. Etelä-Suomesta tänne muuttaneet kuvaavat usein työpaikalla fiiliksen olevan rennompi pohjoisessa kuin etelässä.
Ottamalla työntekijöitä laajasti mukaan tuotteiden, palvelujen ja toimintaprosessien kehittämiseen voidaan entisestään vahvistaa yhteisöllisyyttä ja parantaa tuottavuutta.
Pohjois-Suomessa on myös uusia mahdollisuuksia työelämässä muun muassa Nato-jäsenyyden myötä sekä valtava investointipotentiaali. Lapin kauppakamarin tilaaman selvityksen mukaan Pohjois-Suomi omaa 76 miljardin euron investointipotentiaalin vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti vihreän siirtymän tuotantolaitokset, kuten tuulivoima, ovat merkittävässä kasvussa. Tämä luo uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia alueelle.
Työterveyslaitoksen missio on ”Hyvinvointia työstä” ja toivommekin, että työstä syntyy hyvinvointia mahdollisimman monille ihmisille, työpaikoille ja työyhteisöille sekä koko yhteiskunnalle Pohjois-Suomessa. Työelämän kehittäminen on tärkeää myös tulevaisuudessa ja on tärkeä löytää paikallisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Kantakaamme jokainen kortemme kekoon, jotta Pohjois-Suomessa on hyvä elää, yrittää ja työskennellä.
Tiina Heusala
Pohjois-Suomen aluevastaava, Työterveyslaitos
Maria Siurua
johtaja, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Leena Ala-Mursula
professori, Oulun yliopisto
Ilpo Tapaninen
strategiapäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Mikko Weissenfelt
henkilöstöpäällikkö, Pohde
Marja Perälä
johtaja, Lapin ELY-keskus
Kirsi Anttila
järjestöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Minna Savikko
henkilöstö- ja työsuojelupäällikkö, Osuuskauppa Arina
Jyrki Komulainen
henkilöstöjohtaja, Kajaanin kaupunki
Anna-Kaisa Puusaari
työhyvinvointipäällikkö, Oulun kaupunki
Jaana Pikkupeura
erikoislääkäri, Pohde, Suomen Lääkäriliitto
Antti Koski
koulutus- ja kehitysjohtaja, Lapin yliopisto
Miikka-Aukusti Heiskanen
alue- ja järjestöasiantuntija, SAK:n Oulun toimipiste
Raili Martin
sairaanhoitaja, Veripalvelu Oulu
Sannamari Sala
Lapin aluepäällikkö, JHL
Mika Haapala
VP-HR Business Partner, Outokumpu Stainless Oy
Työterveyslaitoksen Pohjois-Suomen alueneuvottelukunta on alueellinen yhteistoimintaverkosto, joka seuraa ajankohtaisia muutoksia työelämässä ja käsittelee työelämän kehittämiseen ja työikäisiin liittyviä teemoja Pohjois-Suomen alueella.