Tulipalot: Oulun Top­pi­las­sa syttyi aa­mu­yöl­lä kolmas ta­hal­li­sek­si epäilty palo

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Työn­te­ki­jän ras­kaus­ku­lut siir­ret­tä­vä ko­ko­naan valtion mak­set­ta­vak­si

Suomalainen yhteiskunta on ottanut 2010-luvun jälkeen suuria harppauksia yhdenvertaisempaan suuntaan, mutta tasa-arvo ei silti ole vielä valmis. Tuoreen E2 Tutkimuksen katsauksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista miehistä pitää yhteiskuntaa reiluna kaltaisilleen, kun taas naisista alle puolet on samaa mieltä.

Thl:n mukaan naiset kantavat edelleen suurimman osan hoivavastuusta sekä työelämässä että kotona. Liki 90 prosenttia perhevapaiden pitäjistä on naisia vielä perhevapaauudistuksen jälkeenkin.

Tasa-arvolaki kieltää kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän yleensä ja erityisesti työelämässä. Lain toteuma on kuitenkin vasta ihanne, sillä yli puolet tasa-arvovaltuutetulle tulevista yhteydenotoista koskee epäiltyä raskaussyrjintää työpaikalla. Tietoa todellisista,  laillisiin toimenpiteisiin johtaneista raskaussyrjintätapauksista on kuitenkin vain vähän, koska syrjintätapauksia on haastavaa paperilla näyttää toteen.

Vaikka valtio korvaakin suuren osan työntekijän raskauskuluista, työnantajalle jäävä kustannus on silti useita tuhansia euroja per raskaana oleva työntekijä. Summa sisältää ainoastaan suorat kulut, eikä esimerkiksi sijaisen palkkaamisen ja perehdyttämisen kustannuksia, jotka suuressa osassa tapauksista kasautuvat vielä suorien kulujen päälle.

"Sukupuoleen perustuva syrjintä tuskin onkaan nykyisessä Suomessa arvovalinta vaan ennemminkin taloudellisten ehtojen seuraus."

Erityisesti pienelle ja keskisuurelle yritykselle työntekijän raskaudesta aiheutuvat kulut voivat olla niin merkittävä taloudellinen riski, että työnantaja joutuu tahtomattaan tekemään riskejä minimoivaa valikointia jo rekrytointivaiheessa — siis suosimaan palkkauksessa muita kuin nuoria naisia. Sukupuoleen perustuva syrjintä tuskin onkaan nykyisessä Suomessa arvovalinta vaan ennemminkin taloudellisten ehtojen seuraus.

Edellä kuvattu yrittäjien taloudellinen paine ja sen tuottama raskaussyrjintä vähenisi huomattavasti, mikäli työntekijän suorat raskauskulut siirrettäisiin kokonaan valtiolle. Lakimuutos olisi paitsi tasa-arvolakia tukeva teko, myös konkreettinen tuki elinkeinoelämälle, koko Suomen työllisyydelle ja parhaassa tapauksessa myös syntyvyydelle.

Hallitusohjelmassa painotetaan sekä lapsimyönteisyyttä että työllisyyttä tukevia päätöksiä, ja työntekijän raskauskulujen siirtäminen valtiolle tukisi kumpaakin näistä tavoitteista. Siksi esitämme Raskaussyrjintä historiaan -kansalaisaloitteessamme kustannusten siirtoa työnantajilta valtiolle.

Jessi Jokelainenkaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (vas.)
Paavo Kohokaupunginvaltuutettu, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vpj. (kok.), Oulu