Suomen työmarkkinoilla väännetään nyt kiivaasti tulevista pelisäännöistä ja sopimismalleista. Taistossa on tunnetusti mukana maan hallitus. Pelissä on paljon etenkin palkansaajaliitoilla.
Hallituksen esitys vientivetoisesta palkkamallista on eduskunnan käsittelyssä. Poliittisten lakkojen kestoa on jo rajoitettu. Hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista. Ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus voi tulla lakiin.
Palkansaajien viimekeväiset yritykset jarruttaa hallituksen suunnitelmia poliittisin lakoin valuivat hiekkaan. Nyt neuvottelutilanne on poikkeuksellinen latautunut.
Viime päivinä on jo nähty epätavallisia toimia. Viime viikolla seitsemän SAK:n jäsenliittoa julkaisi yhteiset palkankorotusvaatimukset. Yleensä numeroita ei etukäteen julisteta.
Vaatimuksen tasokaan ei ole tavanomainen: kymmenen prosentin korotukset kahdessa vuodessa. Työnantajien mukaan luvut "eivät ole tästä maailmasta".
Neuvottelukierrosten päänavaaja Teollisuusliitto kaataa nyt siekailematta paineita työnantajien niskaan. Maanantaina liitto jätti lakkovaroituksen, jonka piirissä on 13 yritystä ja niiden 25 toimipaikkaa. Jatkoa seurasi tiistaina: 23 yritystä ja 44 toimipaikkaa. Lakot ovat yhden päivän mittaisia, ja ne sijoittuisivat ensi kuun alkuun.
Teollisuusliiton lakkoihin valmistautuu liittymään myös keskusjärjestö STTK:hon kuuluva Ammattiliitto Pro.
Teollisuusliiton mukaan reiluja palkankorotuksia tarvitaan paikkamaan menetettyä ostovoimaa. Liiton näkemyksen mukaan tavoitellut korotukset myös piristävät kulutusta.
Kotitalouksien ostovoima todella kärsi etenkin vuonna 2022 energiakriisin vuoksi. Ostovoima alkoi palautua jo vuoden 2023 alkupuolella. Teollisuusliiton mukaan "ostovoimakuoppaa" on kuitenkin yhä jäljellä.
Liiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi tiistaina, että teknologiateollisuuden hintakilpailukyky on nyt hyvä. Totta sekin, mutta hyöty tästä tuntuu heikommin kotimarkkinayrityksissä.
Teollisuusliiton rooliin on palkkaneuvottelujen päänavaajana ja isona liittona kuulunut yhteiskunnallisen vastuun kanto, "järjen äänen" edustaminen. Juuri nyt sen tavoitteista on tavallista vaikeampi tällaista lukea.
Palkankorotukset kyllä lisäävät ostovoimaa niillä, jotka ovat töissä, mutta jos korotusten seurauksena on irtisanomisia tai konkursseja, ruiske taloudelle voi jäädä näkemättä. Työnantajia edustava Teknologiateollisuus ry kertoi maanantaina, että etenkin kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta on nyt ohut, 17 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten.
Se tiedetään, että 10 prosentin palkankorotukset ovat vasta pelinavaus, ja lopullisten korotusten taso jää sen alle. Niin toivottavasti käy taas. Kun talouden kääntyminen kasvuun pakenee koko ajan edemmäksi, ja tiistaisen arvion mukaan työttömyyskin kasvaa ensi vuonna, maa ei kaipaa levotonta työmarkkinatalvea.