Tekniikan ja ICT-alan koulutuksiin haki vuonna 2022 naisia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan kevään yhteishaussa korkeakoulujen ensisijaisista hakijoista jopa 27 prosenttia oli naisia, kun vuonna 2015 heitä oli 16 prosenttia.
Naisten lisääntynyt kiinnostus teknologia-alaa kohtaan on hyvä uutinen tulevaisuutta ajatellen, sillä alalla on huutava tarve uusille asiantuntijoille. Teknologiateollisuus julkaisi vuonna 2021 osaajakartoituksen, jonka mukaan ala tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa.
Suomen suurin teknologia-alan yritys Nokia työllistää maailmanlaajuisesti noin 86 000 työntekijää, joista Suomessa työskentelee noin 6 900 työntekijää. Tällä hetkellä Nokian työntekijöistä 23 prosenttia on naisia.
Nokia pyrkii kasvattamaan naisten osuutta yhtiössä selkeitä tavoitteita asettamalla. Naisten osuus Nokialla on kasvanut kahden vuoden aikana 1,5 prosenttia.
Vaikka muutos on vielä pieni, se on jo selkeä askel eteenpäin, sillä aiemmin naisten osuus on pysynyt täysin stabiilina.

”Meidän tehtävämme ei ole ainoastaan saada lisää naisia alalle vaan myös saada heidät pysymään alalla. Se on iso kulttuurinen muutos niin yrityksille kuin korkeakouluillekin. Teknologia-alalla vallitsee edelleen hyvin miehinen kulttuuri, joka on rakentunut historian ja perinteiden johdosta”, Nokian monimuotoisuus- ja diversiteettijohtaja Anneli Karlstedt sanoo.
Useiden tutkimusten mukaan ne tiimit, joissa on edustettuina tasapuolisesti eri sukupuolia, eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä, työskentelevät tehokkaammin. Se ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti.
”Kulttuurista muutosta saadaan aikaan arkipäiväisessä tekemisessä. On myös osattava nähdä erilaisuus voimavarana: töissä jokaisella pitäisi olla tunne, että omaa työpanosta arvostetaan, minusta välitetään ja olen tärkeä osa porukkaa.”
Karlstedt muistuttaa, että monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen vaatii aktiivista toimintaa, joka lähtee johtamisesta ja yhteneväisestä toimintakulttuurista.
”Siihen kuuluu inklusiivisen kulttuurin parantaminen, missä vastuu on jokaisella yksilöllä. Me mittaamme tavoitteen onnistumista kysymällä vuosittain työntekijöiltämme, kokevatko he tämän tapahtuvan jokapäiväisessä työssä."
Yksin ei tarvitse puurtaa
Oululainen Eija Lukkarila on työskennellyt 1990-luvun lopusta lähtien tietokoneinsinöörinä Nokialla.
”Uskon, että vanhempieni antama esimerkki on ollut tärkeä tekijä siinä, että olen kokenut kaikki uravaihtoehdot itselleni mahdollisiksi”, monissa eri rooleissa Nokialla työskennellyt Lukkarila miettii.

Eija Lukkarilan mielestä mielikuvia teknologia-alasta olisi tarpeen päivittää, sillä moni ajattelee yhä, että teknologia-alalla työskentely on yksinäistä tietokoneen äärellä koodaamista.
”Tällä alalla on todella paljon erilaisia rooleja. Toimin itse tällä hetkellä Operation Specialistina ja työpäiviini kuuluu runsaasti yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa”, Lukkarila sanoo.
”Oikeastaan kaikki työ Nokialla on tiimityötä. Nautin siitä, että saan tehdä töitä osana tiimiä ja ratkoa haasteita yhdessä muiden kanssa”, hän jatkaa.
Samaa mieltä on yli 15 vuotta Nokialla työskennellyt Olga Kayo. Myös Kayo on toiminut useissa rooleissa ja tiimeissä, nykyään hän toimii projektipäällikkönä.
Olga Kayo on kuullut usein, että jos haluaa teknologia-alalla päteväksi johtajaksi, tärkeintä on hyvät tekniset taidot. Kayo on asiasta eri mieltä.
”Tärkeintä on pitää mieli avoimena uuden oppimiseen ja tiedon omaksumiseen. Nykyisessä roolissani kyse on paljon enemmän ihmisten johtamisesta kuin teknisistä tehtävistä.”
Omien vahvuuksien tunnistaminen auttaa
Yksi Olga Kayon uran tähtihetkiä on ollut työskentely Nokia Bell Labsin tiimissä 5G-verkon kehittämisen parissa.

”On hämmästyttävää nähdä teknologian evoluutio: uusia taitoja, teknologioita ja kasvua. On huikeaa olla osa tätä kaikkea”, Kayo miettii.
Olga Kayo löysi vähän aikaa sitten teiniajan päiväkirjansa. Sitä lukiessaan hän yllättyi, että oli jo nuorena unelmoinut urasta teknologia-alalla.
”Pidin matematiikasta ja ohjelmoinnista jo koulussa ja kävin matikkaluokkaa. Sen jälkeen lähdin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja ohjelmointia. Sekä äitini että isoäitini ovat olleet matikanopettajia ja sillä on ollut varmasti vaikutusta uravalintaani.”
Eija Lukkarilan unelmien ammatti ei pienenä ollut tietokoneinsinööri, vaikka tietokoneet alkoivatkin kiinnostaa heti, kun perhe sai ensimmäisen tietokoneen 90-luvun alkupuolella.
Kun kaverin perheeseen hankittiin ensimmäinen tietokone ja sen käytössä ilmeni ongelmia, tietokoneista kiinnostunut Eija kutsuttiin paikalle katsomaan tilannetta.
”Muistan, että olin hirveän ylpeä, kun sain kaverini perheen tietokoneen toimimaan päättelemällä itse, mitä komentoa pitää käyttää”, Lukkarila kertoo.
Nokia on yksi maailman eettisimmistä yrityksistä
Oulussa Nokialla työskentelee noin 2 800 työntekijää. Pelkästään Oulun yksikössä on edustettuna noin 40 kansallisuutta, ja yhteisenä työkielenä on englanti.
”Monimuotoisuus antaa innovaatioihin uudenlaisia näkökulmia, jotka eivät tulisi esiin, jos kaikki edustaisivat samanlaista katsantokantaa”, Lukkarila sanoo.
Olga Kayon mielestä vastuullisuus, monimuotoisuus ja eettisyys näkyvät Nokialla joka päivä.
”Näen ja tunnen päivittäin, että ihmiset ympärilläni työskentelevät Nokian arvojen mukaisesti. Nokia on turvallinen yritys, jossa voi antaa ja vastaanottaa palautetta avoimesti, esittää kysymyksiä, tuoda uusia ideoita ja saada muilta tukea niiden toteuttamiseen. Sitä ympäristöä me jokainen olemme luomassa.”
Olga Kayolle monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset työskentelevät yhdessä saman päämäärän eteen.
”Meidän täytyy luoda psykologisesti turvallinen ympäristö, jossa jokaisella on mahdollista kasvaa ja oppia, inspiroitua ja innovoida. Se on mahdollista vain, jos me toimimme yhdessä ja tuemme toisiamme niin päivittäisessä työssä kuin ylipäätään elämässä.”
Esikuvat ja mentorit ovat tärkeitä
Vuonna 2011 kuusi Nokian naistyöntekijää päätti perustaa StrongHer-verkoston, jonka tarkoituksena on kaventaa sukupuolten välistä kuilua teknologia-alalla. StrongHer-verkosto on voittanut useita palkintoja, sillä se on edistänyt naisten vaikutusvaltaa, lisännyt naisten edustusta yrityksen kaikilla tasoilla ja tarjonnut tukea, mentorointia, inspiraatiota, valmennuksia ja verkostoitumismahdollisuuksia.
Tällä hetkellä StrongHer-verkostossa on yli 3 000 jäsentä 70 eri maasta. Neljäsosa jäsenistä on miehiä.
Eija Lukkarila on yksi maailmanlaajuisen työntekijäverkoston 90 liideristä. Lukkarila kiertää työnsä ohessa oppilaitoksissa kertomassa teknologia-alasta naisen näkökulmasta ja toimii mentorina muille Nokialla työskenteleville naisasiantuntijoille.
Olga Kayo uskoo, että tyttöjen tie kohti teknologia-alaa alkaa jo alakoulun penkiltä.
”On tärkeää tehdä ja mennä omia unelmiaan kohti. Meidän täytyy tukea ja rohkaista tyttöjä, jotta he uskaltavat kokeilla ja tutkia teknologiaa ja mahdollisuuksiaan uteliaasti. Se on hauskaa, haastavaa ja palkitsevaa.”