Kun Alma Lehmuskallio muutti Helsingistä Ouluun kaksi vuotta sitten ja aloitti työnsä Oulun teatterin taiteellisena johtajana, hän ei osannut kuvitellakaan, mitä on edessä.
– On ollut hurjaa. Pelkästään kasvaminen ja oppiminen tämän kokoisen teatterin johtoon olisi sitä ollut. Lisäksi esittävän taiteen ala on ollut koronapandemian takia kriisissä, ja tämä yhdistelmä on ollut aika raskaskin, hän toteaa.
Toiminnan suunnittelu on ollut erittäin hankalaa. Teatteri on toiminut rajoitusten ja sääntöjen armoilla.
– Työn merkitys on yleisön edessä esiintymisessä, ja kun se viedään pois, sitä merkitystä joutuu etsimään. Vaikka meillä on oltu turvatussa asemassa, kuormitus jaksamiseen ja mielenterveyteen on ollut isossa osassa, Lehmuskallio sanoo.
Esitykset lähtivät taas toissa viikolla käyntiin tauon jälkeen. Teatterilla ei silti vielä osata Lehmuskallion mukaan riemuita täysillä, sillä käänteet ovat olleet koronan vuoksi niin nopeita. Suunta on kuitenkin hyvä.
Nyt teatterilla tehdään kaikki voitava sen eteen, että esitykset saadaan vietyä läpi. Osa työtehtävistä on korvaamattomia. Jos joku sopivaa roolia tekevä sairastuu, paikkaaminen ei ole välttämättä mahdollista. Pahimmassa tapauksessa esityksiä joudutaan perumaan.
– Tuntuu kauhealta, jos ihmiset ovat vaihtaneet liput viisi, kuusikin kertaa. Kaikkemme tehdään sen eteen, että katsoja saa rauhassa istua tuolissaan, Lehmuskallio korostaa.
Innolla eteenpäin
Oulun teatterin hallitus on päättänyt yksimielisesti Lehmuskallion jatkokaudesta. Myös taiteellinen henkilökunta puoltaa yksimielisesti Alman jatkoa.
– Alma on rohkea johtaja, joka tukee ja edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja luovuutta teatterissamme. Viimeaikaisina haastavina aikoina Alma on johtanut huumorilla, hymyllä ja tulevaisuuteen uskoen. Alman luoma tuleva ohjelmisto innostaa ja inspiroi taiteellisesti ja taidollisesti, näyttelijäyhdistyksen puheenjohtaja Annika Aapalahti iloitsee.
Lehmuskallion nykyisen sopimuksen ensimmäinen kausi päättyy vuoden 2022 loppuun mennessä. Sopimuksen uudistamisella tavoitellaan työn jatkumista kulttuuripääkaupunkivuoden loppuun saakka. Sopimus on kaksiosainen ja kattaa vuodet 2023–2024 sekä optiovuodet 2025–2026.
– Muutokset vievät aikaa. Tekemäni ohjelmistovalinnat alkavat näkyä kunnolla vasta nyt. Tulossa on aivan huippu vuosi. Tykkään erityisesti hienovaraisesta muutoksesta. Minulle on tärkeää, että esitysten tekotavat ovat erilaisia. Se vaikuttaa väistämättä lopputulokseen, Lehmuskallio toteaa.
Poikkitaiteellisuutta näkyy esityksissä esimerkiksi teatterin ja sirkuksen sekä teatterin ja kuvataiteen yhteensulautumisessa. Toisaalta teatteri on Lehmuskallion mukaan jo itsessään eri taiteenalojen hybridi. Se koostuu kirjallisuudesta, ruumiillisuudesta, musiikista sekä visuaalisuudesta monin eri tavoin.
Taustalla nähdyksi tulemisen tarve
Työyhteisönä teatterille kuuluu hyvää, vaikka taiteen tekeminen on väistämättä myös raskasta.
– Haastavuutta ei pysty kokonaan poistamaan, mutta pyrimme suojelemaan sitä, että keskeneräisyyttä ja inhimillisyyttä saa olla olemassa, Lehmuskallio toteaa.
Hän painottaa, että taiteellisesta visiosta puhuttaessa täytyy puhua samalla myös kestävistä toimintatavoista ja ihmisten hyvinvoinnista. Teatteriala on tekijöilleen vaativaa esimerkiksi hurjien työaikojen vuoksi. Työhyvinvointia on Lehmuskallion ja toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilasen johdolla kehitetty.
– Hyvinvoivat ja nähdyksi sekä kuulluksi tulleet ihmiset, jotka voivat työskennellä turvallisessa ilmapiirissä, tekevät parasta taidetta, Lehmuskallio painottaa.
Teatterilla on opeteltu esimerkiksi parempaa kommunikaatiota. Teatterilaiset ovat Lehmuskallion mukaan toistensa tuki ja ilo.
– Täällä on älyttömän kivoja ihmisiä töissä. En ole kohdannut mitään vastustusta, leipääntymistä, intohimottomasti suhtautumista tai laitostumista. Ihmisillä on into ja halu tehdä yhdessä hyviä esityksiä, Lehmuskallio kertoo.
Tärkeää Lehmuskalliolle on myös puolustaa nykyajassa taiteen itseisarvoa, kauneuden kokemisen arvoa ja sellaisten kokemusten arvoa, joiden hyötyä ei pysty edes sanoittamaan.
– Hyötyajattelu ei kuulu teatteriin tai taiteeseen. Voidaan ajatella, että teatterilla on terveydellisiä hyötyjä, mutta se ei ole silti meidän olemassaolon tarkoitus, hän toteaa.
Taiteella on vaikutuksia, joita on vaikea sanoittaa. Taiteellinen johtaja ei täysin itsekään tunnista kaikkea sitä, mihin hänen oma teatterin tekemisen halunsa liittyy.
– Luulen, että taustalla vaikuttaa joku nähdyksi tulemisen tarve, joka teatterissa on mahdollista toteuttaa. On uskomatonta, että saa tehdä näin hauskaa työtä, Lehmuskallio iloitsee.