Takana on tapahtumarikas vuosi. Yhteiskuntamme sietokykyä on koeteltu edellisiä vuosia raskaammilla asioilla. Terveydenhuoltomme on kriisiytynyt holtittomaan sote-uudistukseen ja hoitajapulaan. Perussairauksien lisäksi koronavirus jäi muiden lentsujen kylkiäiseksi. Kiinalaisten tiukat matkustusrajoitukset poistunevat, mutta ollaanko meillä ja muualla Euroopassa hereillä mahdollisen uuden pandemia-aallon suhteen?
Saimme myös itänaapurista ruttotautiakin pahemman riesan, jolla on ollut jo kielteisiä vaikutuksia kansantaloutemme lisäksi kansalaistemme elinkustannuksiin sekä turvallisuuden tunteeseen. Putinin konklaavin yritykset vallata Ukrainan maa-alueet ja tuhota sen kansalaisten elinolot ovat saaneet useat Euroopan valtiot osittaiseen hälytystilaan. Silti yksituumaisuutta venäläisten nujertamiseen ei oikein löydy, sen verran monet valtiot ovat riippuvuussuhteessa enemmän Venäjään kuin Ukrainaan.
Aiemmin halvasta venäläisestä tuontienergiasta juopuneet EU:n jäsenvaltiot hakevat nyt hiipivään energiakrapulaansa jonkinlaista korjaussarjaa vaihtoehtoisista energialähteistä. Vihreä ajattelu ehti kuitenkin tuhota niin meillä kuin muissakin Euroopan valtioissa lukuisat käyttökelpoiset energiantuotantolaitokset jo ennen kuin korvaavaa tuotantokapasiteettia oli saatu valmiiksi.