Käräjäoikeus: Omis­ta­jal­ta ka­ran­nut koira puri toista koiraa ja miestä Rak­si­las­sa

Jääkiekko: Kärpät ru­tii­ni­voi­tol­la kiinni ko­ti­etuun – Seu­raa­vak­si edessä tup­la­pe­lit HIFK:ta vastaan

Hyvinvointialueet: Me­ri-Lap­pi pohtii eroa­van­sa Lapista ja liit­ty­vän­sä Poh­tee­seen

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Suomi vah­vem­min kiinni muuhun Eu­roop­paan – Rail Baltica on hyvä esi­merk­ki siitä, kuinka lii­ken­ne­yh­teyk­sien lisäksi TEN-T-po­li­tii­kal­la edis­te­tään in­ves­toin­te­ja kasvun ja työ­paik­ko­jen luo­mi­sek­si

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöä, joka viitoittaa vuosiksi eteenpäin eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T). Osaltaan tämä myös määrittää sitä, mitä Suomessa tehdään. Nyt on oikea aika kysyä, mitä Suomi on ja saavuttanut ja vielä tärkeämpää: mitä Suomi haluaa uudelta lainsäädäntöehdotukselta.

Tanskan ja Ruotsin yhdistävä silta on hieno esimerkki siitä, kuinka Euroopan valtioita on nivottu yhteen ja sisämarkkinoiden toimintaa helpotettu infran avulla. Junayhteyden nopeuttaminen viidestä tunnista alle kolmeen tuntiin Madridin ja Barcelonan välillä toteutettiin myös TEN-T-rahoituksen avulla.

12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on ladattu paljon odotuksia ja Suomen EU-rahoitusmahdollisuuksien kasvattaminen on oltava luonnollinen osa suunnitelmaa.

Ensi vuonna käynnistyvän budjettikauden rahahanat Brysselistä aukeavat ensi vuoden alussa. Siihen mennessä meillä pitää olla liikennehankkeita, joiden rahoitus on oltava uskottavalla pohjalla ja suunnittelun on oltava hakuvaiheessa niin pitkällä, että meillä on takeet hankkeiden onnistumisesta.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.