Suomen valtiojohto on tehnyt virallisen päätöksen hakea sotilasliitto Naton jäseneksi. Päätöksen teki tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous eli niin sanottu tp-utva.
Presidentti Sauli Niinistö avasi valtiojohdon tiedotustilaisuuden sunnuntaina kertomalla, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Niinistön mukaan tp-utva linjasi, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä eduskuntaa kuultuaan.
– Tämä on historiallinen päivä. Uusi aikakausi aukeaa, Niinistö sanoi.
Niinistö sanoi, että Nato-jäsenenä Suomi saa turvaa ja myös jakaa sitä.
Presidentti nosti tiedotustilaisuudessa esiin myös sen, kuinka Venäjän presidentti Vladimir Putin oli heidän lauantaisessa puhelinkeskustelussaan todennut, että Suomen Nato-jäsenyys olisi virhe.
Niinistön mukaan hänen eilinen puhelinkeskustelunsa presidentti Putinin kanssa oli sävyltään yllättävä. Se oli Niinistön mukaan varsin rauhallinen ja oikeastaan toteava.
Niinistö sanoo aiemmin kantaneensa huolta siitä, minkälaisia Venäjän kertomat sotilastekniset vasta-askeleet olisivat. Hän sanoi kuitenkin vähitellen päätelleensä, että varsinaisia sotilaallisia operaatioita Suomea kohtaan ei olisi tulossa. Hän sanoi, että puhelun jälkeen tämä käsitys vahvistui entisestään.
Puhelu käytiin Suomen aloitteesta.
Niinistö kommentoi myös, että Suomi tarvitsee nyt Turkilta hyvin selkeän vastauksen. Hän viittasi tällä siihen, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan totesi perjantaina, ettei Turkki suhtaudu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen myönteisesti.
– Olen valmis neuvottelemaan Erdoganin kanssa ongelmista, joita hän on tuonut esiin, Niinistö totesi tiedotustilaisuudessa.
Niinistöllä ja pääministeri Sanna Marinilla (sd.) alkoi kello 13 lehdistötilaisuus Suomen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. Voit katsoa tiedotustilaisuuden tallenteen jutun alusta.
– Ratkaisumme tuo varmuutta epävarmuuden keskelle, Marin sanoi.
Haavisto: Suomen ulkopoliittinen asema pysyy samana
Lehdistötilaisuus jatkui ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) osuuksilla.
Suomen ulkopolitiikka säilyy entisenlaisena, vaikka Suomi on päättänytkin hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Näin sanoo ulkoministeri Haavisto Presidentinlinnassa sunnuntaina lehdistötilaisuudessa, jossa valtiojohto ilmoitti Suomen hakevan Natoon.
Haavisto arvioi, että Suomen turvallisuusympäristö muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan, minkä vuoksi Nato-option käyttö nousi ajankohtaiseksi. Hänen mukaansa osa Nato-maista "jopa kilpailee" sillä, miten nopeasti he voivat ratifioida Suomen jäsenyyden puolustusliittoon.
Kaikkonen: Ei enää koskaan sotaa Suomeen
Puolustusministeri Kaikkonen ei näe tarpeellisena, että Suomen Nato-jäsenyydelle asetettaisiin poliittisia tai sotilaallisia rajoituksia tai reunaehtoja.
Nato-jäsenyys ei tarkoita, että Suomi ulkoistaisi kansallista itsemääräämisoikeuttaan puolustuskysymyksissä puolustusliitolle, Kaikkonen sanoi Presidentinlinnan tiedotustilaisuudessa. Sen vuoksi Kaikkonen ei pidä rajoitteiden esittämistä tarpeellisena.
Suomi vastaa jatkossakin Kaikkosen mukaan ensisijaisesti oman alueensa puolustamisesta, mutta Nato-jäsenyys toisi Suomelle velvoitteita yhteistä puolustamista varten. Hän arvioi, että Suomi tulee jo lähiaikoina lisäämään harjoitustoimintaa.
Kaikkonen kertoo, että Nato-päätöksen takana on, ettei Suomi joutuisi enää koskaan sotaan.
Eduskunnan käsittely nopeimmillaan huomenna valmis
Hallitus antaa vielä tänään eduskunnalle uuden selonteon, joka esittää sotilasliiton jäseneksi hakemista. Hallituksen istunto alkaa kello 17. Selonteon käsittely eduskunnassa alkaa huomenna aamupäivällä.
Eduskunta voi nopeimmillaan käsitellä asian jo maanantaina, mutta on mahdollista, että siihen menee vähän kauemmin aikaa. Aikatauluun vaikuttaa se, miten paljon kansanedustajat haluavat käyttää puheenvuoroja suuressa salissa.
Tämän jälkeen Suomi pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi. Naton päämajassa Brysselissä asian odotetaan etenevän nopeasti, mutta puolustusliiton 30 jäsenmaan pitää myös ratifioida liittymispöytäkirja. Jälkimmäisen vaiheen odotetaan vievän 4–12 kuukautta.
Eduskunnan varsinainen päätöksenteko Suomen liittymisestä Natoon tapahtuu vasta tämän jälkeen.
Presidentti ja pääministeri kertoivat jo torstaina antamassaan lausunnossa, että Suomen tulisi hakea Nato-jäsenyyttä nopeasti.