Pääkirjoitus: "Kolmen päivän so­das­ta" Uk­rai­nas­ta voi tulla jopa vuosien mit­tai­nen, koska raa­ka­lais­mais­ta hyök­kää­jää ei voi palkita alue­luo­vu­tuk­sil­la

Historia: Näin eteni Oulun tu­hoi­sin kau­pun­ki­pa­lo tasan 200 vuotta sitten

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Er­do­gan: Turkki ei suh­tau­du Suomen ja Ruotsin Na­to-jä­se­nyy­teen po­si­tii­vi­ses­ti – tutkija arvioi Turkin yrit­tä­vän jon­kin­lais­ta il­ta­lyp­syä

Helsinki

Turkki ei suhtaudu Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti, sanoi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tänään.

Hänen mukaansa maa seuraa tilanteen kehittymistä, mutta ei suhtaudu asiaan tällä hetkellä myönteisesti.

Perusteluiksi Erdogan antoi sen, että "Pohjoismaat ovat kuin vierastaloja terrorijärjestöille". Hän viittasi etenkin kurdien sissijärjestöön PKK:hon, jonka muun muassa Turkki ja EU ovat määritelleet terrorijärjestöksi.

Tästä puhuessaan Erdogan viittasi nimeltä kuitenkin Hollantiin ja Ruotsiin, ei Suomeen.

– PKK ja (äärivasemmistolainen järjestö) DHKPC ovat pesiytyneet Ruotsiin ja Hollantiin ja ovat jopa näiden maiden parlamenteissa, hän sanoi turkkilaismedialle.

Hän myös lisäsi, että Turkki ei halua "tehdä samanlaista virhettä" kuin silloin, kun Kreikka otettiin Naton jäseneksi. Kreikalla ja Turkilla on monia poliittisia kiistoja muun muassa Välimeren kaasuvarannoista ja Kyproksen asemasta.

Presidentti Sauli Niinistö on aiemmin keskustellut Erdoganin kanssa ja kertonut Turkin tukevan Suomen tavoitteita.

Ukrainan kriisissä Turkki on tasapainotellut Ukrainan ja Venäjän välissä. Maa ei ole suoraan ryhtynyt jyrkkiin toimiin liittolaistaan Venäjää vastaan.

"Tämä on neuvottelun avaus"

Turkki-asiantuntija, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoo, että Turkissa on keskusteltu jo joitain viikkoja siitä, että uusi geopoliittinen tilanne on Turkille pelin paikka.

Keskustelua on kuitenkin käyty ennen Erdoganin avausta lähinnä islamistien ja uusnationalismia edustavien lehtien piirissä, ei niinkään valtamediassa tai laajemmilla areenoilla.

Lehdissä on muun muassa pohdittu, tulisiko Turkin tehdä kauppaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen suhteen.

– Viesti on ollut, että länsimaat tarvitsevat Turkilta palveluksia, ja Turkki voi vaatia niitä. On ajatus, että tämä on neuvottelun avaus, jossa ei tehdä mitään ennen kuin Turkki sanoo muutaman sanan.

Palveluksien vaatiminen ei välttämättä kohdistu nimenomaan Ruotsiin ja Suomeen, vaan isompiin Nato-maihin, kuten Yhdysvaltoihin.

– Ei tämä (Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys) varmaan ihan niin sutjakasti tule menemään kuin on annettu ymmärtää, jotain lypsämistä tulee varmasti tapahtumaan, hän sanoo.

Samalla Erdoganin puheissa on kyse myös sisäpolitiikasta, jolla pyritään siirtämään huomiota maan sisäisistä ongelmista länsimaiden vastaiseen puheenparteen.

Erdogan on jo vuosia syyttänyt länsimaita erilaisten vastustajiensa ja Turkin näkökulmasta "terroristien" kanssa tehdystä yhteistyöstä, johon myös tämän päivän puheet osaltaan viittaavat.

13.5. kello 16.48: Uutinen päivitetty tutkija Toni Alarannan kommenteilla.