Ukrainan sodan alkamisen jälkeen meriliikenteen osuus Suomen viennistä ja tuonnista on noussut yli 90 prosenttiin. Meri tarkoittaa tässä Itämerta. Sota ja Suomen Nato-jäsenyys ovat kiihdyttäneet meillä keskustelua vaihtoehtoisten merireittien tarpeesta.
Vielä runsaat puolenkymmentä vuotta sitten vaihtoehtoisena uutena yhteytenä oli Liikenneviraston selvityksessä esillä jopa Sallan ja Kantalahden kautta Murmanskin satamaan kulkeva raideyhteys. Tähän silmukkaan ei onneksi alettu päätä työntää.
Katse on nyt suunnattu Ruotsin tai Norjan kautta kulkeviin yhteyksiin.
Parin viime vuoden keskustelussa selväksi ykkösvaihtoehdoksi on noussut yhteys Ruotsin kautta Norjan Narvikiin. Kaupungissa on ympärivuotisesti jäätön satama ja jo nyt raideyhteys Ruotsiin ja Haaparannan kautta Suomen Tornioon.
Vaihtoehto on ensikuulemalta houkutteleva, mutta Suomen huoltovarmuuden taikka Naton sotilaskuljetusten näkökulmasta yhteydessä on myös isoja ongelmia. Kuten Kaleva kertoi (21.2.), satama on ennen kaikkea rautarikasteen lastaukseen varustettu, ja junayhteyskin tukkoinen ja riskialtis.
Taannoinen junaonnettomuus Narvikin ja Ruotsin malmikenttien välillä aiheutti liikenteessä yli kahden kuukauden katkoksen. Jos liikenne sekä Itämerellä että Narvikin radalla olisi kriisiaikana yhtä aikaa poikki, Suomi olisi pahemmassa kuin pulassa. Tukkoisuutta voitaisiin lievittää uusilla ohituspaikoilla.
Vaihtoehtoinen reitti Suomesta maailmalle Tanskan salmet sivuuttaen voisi kulkea Ruotsin Göteborgin kautta. Elinkeinoelämän keskusliiton viime syksynä teettämä selvitys ei kuitenkaan luvannut huolten poistumista tätäkään kautta.
Norjan ja Ruotsin kautta voitaisiin hoitaa Suomen päivittäistavaroiden kuljetuksista ehkä 30 - 40 prosenttia. Naapuriemme satamat ja yhteydet on rakennettu ennen kaikkia niiden omia, ei Suomen kriisiajan tarpeita täyttämään.
Raideyhteyden ohella tavara voisi siirtyä Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan satamiin maanteitse. Yhteyden sujuvoittaminen Norjaan Kilpisjärven kautta vaatisi kuitenkin Valtatie 21:n mittavaa uudelleenrakentamista.
Nykyinen vakava puute Suomen huoltovarmuudessa ei tule korjatuksi asiaa päivittelemällä. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, rahaa korjaustöihin sekä Ruotsin ja Norjan taivuttamista myötämielisiksi Suomen turvallisuustarpeille.
Myönteistä on, että liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) äskettäisellä Ruotsin-vierailulla keskusteluissa oli esillä sekä ratayhteys Ruotsin kautta Narvikiin että Valtatie 21:n tilanne. Nyt odotuksissa ovat konkreettiset uutiset siitä, että miten pullonkauloja todella aletaan avata.