Pääkirjoitus

Stubb uudisti va­ro­vas­ti ja on­nis­tu­nees­ti uu­den­vuo­den­pu­heen pe­rin­tei­tä

Presidentti Alexander Stubb piti ensimmäisen uudenvuodenpuheensa suorana.
Presidentti Alexander Stubb piti ensimmäisen uudenvuodenpuheensa suorana.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, paljon sinivalkoista. Näitä löytyi tasavallan presidentti Alexander Stubbin ensimmäisestä uudenvuodenpuheesta.

Perusteltua uutta oli se, että presidentti piti suorana lähetetyn puheensa suomen ja ruotsin ohella englanniksi. Maassa asuu yli puoli miljoonaa ihmistä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kun Stubb on kuvannut ulkopoliittista näkemystään arvopohjaiseksi realismiksi, nyt hän laajensi käsitteen kotimaiseen arkikäyttöön.

Vaikka harvan Suomeen muuttaneen äidinkieli on englanti, kyseessä on monille se kieli, jonka avulla kielirajat täällä aluksi helpoimmin ylitetään. Se vain on realismia.

Puheen alun perinteisistä perinteisin "kansalaiset, medborgare" lienee nyt siirtynyt pysyvästi historiaan. Stubbin käyttämä "rakkaat suomalaiset" kuulosti luontevalta, ei imelältä.

Valtionjohtajien vuotuispuheet ovat instituutio lukuisissa maissa. Yhdysvaltojen presidentti pitää puheen kansakunnan tilasta yleensä tammikuussa. Venäjän johtaja kertoo vuoden vaihtumisen hetkillä kaiken menevän suunnitelmien mukaan. Ruotsissa vuotuisen joulupuheen pitävät kansalaisille sekä kuningas että pääministeri.

Puheet koskettavat kansakunnan haasteita, mutta niissä luodaan kansalaisiin myös uskoa ja toivoa. Esimerkiksi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson puhui Venäjästä ja Ruotsin ennätysmatalasta syntyvyydestä, mutta vakuutti, että Ruotsilla on kyky tulla kriiseistä ulos entistä vahvempana.

Alexander Stubb ei mennyt kansakunnan ulkoisia uhkia kuvatessaan syvälle yksityiskohtiin, mutta Venäjään hyökkäyssota ja tarve tukea Ukrainaa vankkumatta nousivat pakollisina esiin.

"Varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluokkaisia" , hän rauhoitti suomalaisia ja kehui erikseen Puolustusvoimia, Poliisia ja Rajavartiolaitosta.

Puheen pääpaino oli ennen kaikkea kansakunnan henkisessä tilassa. Stubb korosti yhtenäisyyden tarvetta, keskinäistä kunnioitusta, rauhallisena pysymistä sekä sitä, ettei pienellä kansakunnalla on varaa kahtiajakoon. Juhlavilta ja hetkittäin kuluneilta kuulostavien muotoilujen keskellä oli tärkeää, että Stubb tuomitsi uutta kasvupohjaa hakevan rasismin jämäkästi: "Rasismi ei ole suomalaisuutta."

Raikasta oli se, että Stubb, kahden nuoren aikuisen isä, puhutteli erikseen nuoria. Nämä elävät  nyt poikkeuksellisten huolten täyttämässä maailmassa. "Luota. Maailmassa on enemmän hyvää kuin pahaa", Stubb opasti isällisesti.

Kuten tasavallan presidentin uudenvuodenpuheissa yleensä, teemoja nousi esiin monia, eikä pajatsoon jäänyt paljon tyhjennettävää. Varsinaista sisäpolitiikkaa Stubb sivusi lyhyesti vain taloustoimia kommentoidessaan eikä selvästikään halunnut heittää bensaa liekkeihin.

Talouspolitiikka on syyhyttänyt aiempia presidenttejä ankarastikin, mutta Stubb taisi saada teemaa vastaan pitkäkestoisen estorokotuksen valtiovarainministerikaudellaan.