Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julisti Ukrainan hyökkäyksen Kurskiin ennustavan "loppua" Venäjän johdolle ja presidentti Vladimir Putinille.
– Venäjä on pakotettava rauhaan, hän sanoi videoviestissään maanantai-iltana.
Zelenskyi sanoi joukkojensa ottaneen haltuun Kurskissa jo tuhat neliökilometriä sen jälkeen, kun sen joukot tekivät yllätyshyökkäyksen Kurskin alueelle Venäjällä 6. elokuuta.
STT:lle tilannetta arvioinut asiantuntija kuitenkin toppuuttelee liioittelemasta hyökkäyksen merkitystä sodan kokonaisuudessa, vaikka Ukraina on jo saanut siitä joitain hyötyjä.
Alkuviikolla AFP:lle sekä Guardian-lehdelle puhuneiden ukrainalaisten turvallisuuslähteiden mukaan tavoitteena on Venäjän epävakauttaminen, mahdollisimman suurten tappioiden aiheuttaminen sekä Venäjän joukkojen kapasiteetin venyttäminen.
– Pelkkä vastustajan epävakauttaminen yksittäisillä toimilla ei itsessään ole mikään kunnollinen päämäärä, vaan siitä pitäisi aina seurata lisää vastaavia, sotilaallisia tai muita toimia, jotta vastustaja epävakautuu ja horjuu tai käytännössä halvaantuu tai jopa romahtaa, sanoi apulaisprofessori Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Jos tehdään jotain yllättävää, vastustaja kyllä tokenee siitä aika nopeasti, jos siitä ei seuraa mitään. Jotain pitäisi vielä tehdä, muuten hyökkäys on ollut turha.
Evakuoinnit päättynevät pian
Kukkolan mukaan joka tapauksessa vielä menee aikaa siihen, että Venäjä saa joko Harkovan tai Donetskin suunnalta rintamasta tai rintaman takaa joukkojaan Kurskiin ja ne ehtivät valmistautua hyökkäykseen.
Osaltaan Venäjää hidastavat myös meneillään olevat venäläisten siviilien evakuoinnit. Alue ei ole kovin tiheästi asuttu, ja siellä on paljon peltoa.
– Olisi äärimmäisen huono asia, jos venäläiset siviilit jäisivät hyökkäyksen ja varsinkin Venäjän oman tulen jalkoihin.
Toisaalta evakuoinneilla yritetään Kukkolan mukaan estää ukrainalaisten soluttautuminen paikallisen siviiliväestön keskuuteen sekä tiedon leviäminen operaatiosta alueelta.
– Kun siellä ei ole ihmisiä kännyköidensä kanssa kuvaamassa.
Kun siviilit on saatu pois alueelta, Venäjää ei Kukkolan mukaan pidättele enää mikään, sillä se ei juuri säästele siviili-infrastruktuuria.
Jos Venäjän antamat luvut pitävät paikkansa, tiistaiaamuun mennessä noin reilu kymmenesosa Kurskin alueen noin miljoonasta asukkaasta oli onnistuttu evakuoimaan. Tätä tahtia evakuoinnit saataneen päätökseen viikonloppuun mennessä, Kukkola arvioi.
Jotain Ukraina on jo saavuttanut
Jotain Ukraina on jo saavuttanut hyökkäyksellä.
– Ainakin on kyetty aiheuttamaan sisäistä kritiikkiä Venäjällä eli kritiikkiä Venäjän sotilasjohtoa ja etenkin kenttäjohtoa kohtaan, jotka eivät kyenneet vastahyökkäystä tähän mennessä menestyksekkäästi organisoimaan, Kukkola sanoi.
Ukrainalle oli tärkeää myös nostattaa omien joukkojen moraalia, joka on ollut koetuksella kevään ja kesän aikana, Kukkola mietti. Ukrainan kykyjä oli arvosteltu viime kesän jälkeen, kun Ukraina ei vastahyökkäyksellään saavuttanutkaan ajamiaan tavoitteita.
– Tämä on siinä mielessä ollut näytön paikka.
Hyökkäys voi Kukkolan mukaan helpottaa Ukrainan tilannetta väliaikaisesti.
– Jos Venäjän asevoimien johto saadaan reagoivaan tilaan, saattaa se helpottaa Ukrainan tilannetta Donetskissa ja Harkovassa, jolloin Ukraina voi käynnistää taas jonkinlaisen vastahyökkäyksen.
– Sotahistorioitsijat voivat arvioida jälkikäteen, oliko Ukrainan hyökkäys Kurskiin uhkapeliä vai ei. Nyt emme tätä voi tietää.