Jos omiin mielikuviin vierailijoista koululuokassa liittyy kiusaantunutta hiljaisuutta ja tönkkösuolattuja oppilaita, on aika päivittää ne. Ainakin Oulunsalon Kirkonkylän koulun viidesluokkalaisilla on välillä yhtä paljon asiaa kuin heille puhumaan tulleella somevaikuttajalla Inari Fernándezilla.
Liikuntasalissa on meneillään Elisan järjestämä digiturvakoulu, jonka tarkoituksena on kartuttaa lasten digitaitoja ja opettaa heitä toimimaan turvallisesti somessa ja verkossa.
Kun Fernández laittaa näkyviin dian, jossa käsitellään omien tilien joutumista vääriin käsiin, oitis nousee käsiä.
– Skannaan puhelimen joka päivä virusten ja haittaohjelmien varalta, yksi oppilaista ilmoittaa.
Kuvien julkaisemisen etiketistä puhuessaan Fernández muistuttaa, että julkisella paikallakaan ei tule salakuvata ketään. Yleisöstä huomautetaan, että kuvassa näkyvän ulkopuolisen kasvot voi myös sutata.
Huijausviesteistä ja -soitoistakin oppilailla on tietämystä:
– Poliisi ei oikeasti koskaan soita ja vaadi rahaa.
Viidenkymmenen viitosluokkalaisen osallistumista parituntiseen työpajaan seuraa vierestä luokanopettaja Petri Haanpää. Hän vahvistaa havainnot siitä, että kysymyksessä on digiasioissa sangen valveutunut ikäpolvi.
Lapset ovat hänen mukaansa tietoisia omista oikeuksistaan ja esimerkiksi huomauttavat herkästi, jos eivät halua tulla kuvatuksi, kun joku nostaa puhelimensa kuvausasentoon.
Vaaroja verkossa kuitenkin piisaa, ja niihin perehtyneiden asiantuntijoiden vierailu koululla on Haanpään mielestä erinomainen asia.
– Pitäisi olla useamminkin. Some on aika raaka paikka.
Digikoululla uusi painopiste
Äidin puheenvuoro -somekanavistaan tunnettu Inari Fernández alkoi aikoinaan tehdä Tubeäiti-videoita, joilla hän vastasi yhdessä asiantuntijoiden kanssa lasten esittämiin kysymyksiin. Sitä kautta hänelle alkoi rakentua rooli eräänlaisena somealustojen äitiauktoriteettina.
Elisa puolestaan on järjestänyt lasten digiosaamisen edistämiseen tähtääviä digikouluja vuodesta 2014. Pääpaino oli aiemmin koodaamisessa, mutta nyt keskiöön on otettu tietoturva-asiat.
Yrityksen viime vuonna teettämässä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että yli 90 prosenttia suomalaisista altistui samana vuonna verkko- tai puhelinhuijaukselle, ja joka kymmenes vastaaja tiesi varmuudella tulleensa huijatuksi. Nuorista aikuisista yli puolet ei tiennyt, miten toimia, jos huijaus sattuu omalle kohdalle.
Elisan Pohjois-Suomen aluejohtaja Jarmo Mikkola kertoo, että vanhemmilla on paineita hankkia lapsilleen älypuhelimia, mutta samalla he saattavat tuntea omat taitonsa pitää lapsi turvassa riittämättömiksi.
– Samoja kanavia pitkin, joilla pidetään yhteyttä kavereihin, voidaan tehdä myös ikäviä asioita.
Fernándezin mielestä verkon ja somen turvalliseen käyttöön liittyvä oppi olisi tarpeen heti siinä vaiheessa, kun niitä ryhtyy käyttämään.
– Muuten se on vähän kuin että antaisit auton lapselle, mutta hän saisi ajokortin vaikka kuusi vuotta myöhemmin.
Fernández lisää, että digiturvakoulutus olisi paikallaan kaikille muillekin ikäluokille. Parhaassa tapauksessa lapsi viekin saamiaan oppeja kotiin ja perheessä otetaan esimerkiksi salasanat tarkasteluun.
– Me olemme kasvaneet sellaisessa auktoriteettien maailmassa, jossa tieto tulee aina ylhäältäpäin. Enää se ei mene niin.
Ei viestittelyä tuntemattomille
Parituntisen session jälkeen viidettä luokkaa käyvien Ella Hurmeen, Rilla Dreesin, Väinö Brusilan ja Sakari Taskilan mieleen on jäänyt monenlaisia oppeja:
Ei kannata koskaan ruveta viestittelemään tuntemattomien kanssa. Jos epäilyttää, tulevatko viestit sittenkään kaverilta, kasvokuvan pyytämisen sijaan on parempi kysyä jotain sellaista, mitä kukaan muu ei tiedä.
Salasanat eivät saa olla liian helppoja. Oma osoite on huono, murteellinen sana taas hyvä.
– Ei tarvitse olla maailman hankalin salasana, kunhan se ei ole sellainen, että tuntematon ihminen arvaa sen helposti, Drees toteaa.
Käytännön vinkkien ohella nelikolla on mielen päällä se, miten paljon kiusaamista netissä on ja miten paljon siellä liikkuu jopa tappouhkauksia.
– Ihmiset ovat minun mielestäni siinä aika tyhmiä. Siitä ei tule mitään muuta kuin paha mieli, Brusila sanoo.
– Eikä tule sillekään, joka viestin lähettää, Taskila lisää.
Digiturvavinkit vanhemmille
Digiturvallisuuteen liittyvän keskustelun lapsen kanssa voi aloittaa näistä aiheista:
Omien tietojen jakaminen. Internetissä ei kannata jakaa henkilökohtaisia tietoja, jotka voivat päätyä vääriin käsiin.
Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Suhtaudu kriittisesti netissä jaettavaan sisältöön. Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta.
Luo salasanat huolella. Salasanat tulisi muodostaa niin, etteivät muut saa niitä arvaamalla oikein. Älä jaa salasanojasi muille.