Monet palestiinalaisaktivistit syyttävät sosiaalisen median jättejä puolueellisuudesta moderoinnissa.
Sosiaalisten median jättien on epäilty rajoittavan herkemmin palestiinalaisalueilta jaettua ja palestiinalaisia tukevaa sosiaalisen median sisältöä. Esimerkiksi Instagram joutui pyytämään anteeksi, kun sen tekoäly oli lisännyt aiheettomasti sanan "terroristi" joidenkin palestiinalaisten käyttäjien sosiaalisen median profiileihin. Käyttäjät ovat myös raportoineet tilien näkyvyyden rajaamisesta perusteettomasti.
Palestiinalaisten digitaalisia oikeuksia tukevan kansalaisjärjestön 7amlehin asiantuntija Jalal Abukahter kertoo STT:lle sähköpostitse, että järjestö on lokakuun alun jälkeen dokumentoinut yli 400 tapausta palestiinalaisten sensuroimisesta. Lisäksi se on havainnut satoja vihapuhetapauksia.
Ongelma on laajimmillaan Metan alustoilla, kuten Facebookissa ja Instagramissa.
– Esimerkiksi gazalaisten kansalaisjournalistien tilien näkyvyyttä on rajattu, koska niiden ei ole katsottu olevan nuorille sopivaa sisältöä. Tai sitten tilien näkyvyyttä on rajattu pelkän sijainnin perusteella.
Myös Lähi-idän instituutin tutkijan Antti Tarvaisen mukaan väkivaltaisen konfliktin yhteydessä näyttää usein siltä, että palestiinalaista sisältöä poistetaan ja rajoitetaan huomattavasti helpommin kuin Israelia tukevaa.
– On nähtävissä selkeä epätasapaino siinä, miten palestiinalaista sisältöä pääsee näkyviin verrattuna hepreankieliseen ja Israelia tukevaan sisältöön.
Tarvainen mainitsee esimerkkinä Gazan pommituksen uhreista jaetut kuvat.
– Esimerkiksi palestiinalaisten pommituksien uhrien kuvien jakamista on estetty. Järjestelmä on poistanut kuvia, koska niissä näkyi sen mukaan alastomuutta. Tämän kerrottiin olleen tekninen häiriö.
Yhtiöt syyttävät teknisiä ongelmia
Onko kyse siis tarkoituksellisesta sensuurista vai teknisistä ongelmista? Sosiaalisen median moderointi tapahtuu pitkälti tekoälypohjaisesti.
Instagramia, Whatsappia ja Facebookia hallinnoiva sosiaalisen median jätti Meta on puolustautunut syytöksiltä. Sen mukaan osa lokakuisista ongelmista julkaisujen näkyvyydessä liittyi maailmanlaajuiseen järjestelmävirheeseen.
Tarvaisen mukaan onkin tyypillistä, että yhtiöt itse syyttävät järjestelmävirheitä ja tahattomia mokia.
– Kysymys tarkoituksenmukaisuudesta on monimutkainen, koska käyttäjät eivät voi nähdä algoritmien taakse tai sitä, kuinka niitä koulutetaan.
Israelin hallinnon sisällä toimii lisäksi oma kyberyksikkö, joka lobbaa sosiaalisen median yrityksille käsityksiään siitä, mitä sisältöä niiden tulisi poistaa, hän sanoo.
– Eri lähteiden mukaan jopa 80–90 prosenttia näistä pyynnöistä hyväksytään, mutta me emme tiedä, mitä näihin pyyntöihin sisältyy, koska ne eivät ole julkisia. Emme tiedä, kuinka paljon poistetusta sisällöstä on antisemitistä vihapuhetta ja kuinka paljon palestiinalaisten näkökulmia esiin tuovia julkaisuja.
Palestiinalaiset ihmisoikeusjärjestöt ovatkin sanoneet, ettei vääristymän korjaamiseen ainakaan ole laitettu riittävästi resursseja, jos se ei ole tarkoituksellinen, hän huomauttaa.
Yksi resurssikysymys liittyy kieleen, huomauttaa 7amleh-kansalaisjärjestön Abukahter. Heprean kielellä levitettävä vihapuhe ei jää Metan moderoinnin haaviin yhtä tarkasti, osin kielimuurin vuoksi.
Selitykseksi on käytetty hepreankielisen sisällön puutetta, minkä vuoksi dataa ei ole ollut riittävästi tekoälyn kouluttamiseen.
Vuodetut asiakirjat viestivät puolueellisuudesta
Abukahter kuvaileekin moderointia tilkkutäkkimäiseksi. Hän nostaa esimerkiksi muun muassa Metan julkisuuteen vuodetut sisäiset asiakirjat, joista ainakin Wall Street Journal on uutisoinut. Asiakirjojen mukaan Meta alkoi poistaa palestiinalaisalueilta jaettuja sisältöjä automaattisesti matalammalla kynnyksellä sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamas oli hyökännyt Israeliin lokakuun alussa.
Yleensä Meta alkaa piilottaa sen sääntöjä mahdollisesti rikkovia kommentteja vasta, kun sen järjestelmät ovat 80-prosenttisen varmoja siitä, että ne täyttävät yhtiön määrittelemän vihapuheen kriteerit.
Nyt kriteerejä on laskettu palestiinalaisalueilta kirjoitetuilta kommenteilta niin, että järjestelmän täytyy olla enää vain 25-prosenttisen varma määritelmien täyttymisestä ennen kommenttien poistamista.
Päätöksistä valittamista Abukahter kuvailee väsyttäväksi prosessiksi.
– Järjestelmä vaatii osoittamaan aina tapauskohtaisesti yksi kerrallaan, että tili ei ole rikkonut sääntöjä ja että tili on epäoikeudenmukaisesti rajoitettu tai jäädytetty.
Metan mukaan se poistaa niin äärijärjestö Hamasia tukevia sisältöjä kuin arabian- ja hepreankielistä sisältöä, joka loukkaa sen sääntöjä.
Hyvät suhteet Piilaaksoon
Sosiaalisen median sensuurikeskustelu liittyy laajemmin siihen, että Israel on teknologiamahti. Taloudellisista siteistä johtuen Israelilla on paremmat yhteydet teknologiayhtiöihin kuin palestiinalaisilla toimijoilla, Tarvainen sanoo.
– Israelin ja Piilakson suhteet ovat todella läheiset ja hyvät.
Teknologiayritykset ja isoimmat sosiaalisen median yhtiöt, kuten Google ja Meta, ovat sijoittaneet Israeliin merkittäviä tutkimus- ja kehitystoimintojaan. Israel taas tarjoaa yrityksille erittäin osaavaa työvoimaa ja verohelpotuksia.
– Mutta se ei tarkoita, että yhteistyö olisi täysin saumatonta tai että yritykset olisivat täysin Israelin ohjailtavissa. Myös Israel on arvostellut, että yhtiöiden toiminta on riittämätöntä, Tarvainen huomauttaa.
Israelin teknologiayhtiöillä on puolestaan tiiviit yhteydet maan puolustusvoimiin ja tiedusteluun.
Israel on käyttänyt sosiaalista mediaa palestiinalaisten valvontaan ja mielipiteiden tukahduttamiseen. Myös viime aikoina ihmisiä on pidätetty sosiaalisessa mediassa jaettujen julkaisujen vuoksi.
– Peräti kaksi kolmasosaa palestiinalaisista pelkää lausua mielipiteitään sosiaalisessa mediassa, Tarvainen sanoo.
Meta myönsi virheitä aiemmin
Keskustelu sosiaalisesta mediasta ja Israelista ei ole uusi. Aihe nousi viimeksi keskusteluun toissa vuoden toukokuussa, jolloin väkivaltaisuudet edellisen kerran kärjistyivät.
Esimerkiksi Human Rights Watch -järjestö arvioi tuolloin, että Facebook olisi perusteettomasti sensuroinut palestiinalaisten jakamia sisältöjä ihmisoikeusloukkauksista. Sensuuri ulottui välillä jopa perinteisen median sisältöjä jakaneisiin julkaisuihin.
Kritiikki johti siihen, että Meta tilasi riippumattoman raportin toiminnastaan. Raportti totesi, että arabiankielistä sisältöä poistettiin selkeästi helpommin kuin hepreankielistä, vaikka sen suhteuttaisi kielen puhujien määrään.
Raportissa arvioitiin, että joissain tapauksissa Metan toiminta rajoitti palestiinalaisten sananvapauden, poliittisen osallistumisen ja syrjimättömyyden oikeuksia. Samalla raportissa huomautettiin, että myöskään antisemitistä sisältöä alustoilta ei poistettu tarpeeksi nopeasti.
Sekavuus vaivaa
Meta lupasi tämän jälkeen parantaa toimintaansa.
Abukahterin mukaan Meta onkin viestinyt, että yritys olisi parantunut paitsi hepreankielisen sisällön moderointia myös uudistanut politiikkaansa liittyen vaarallisiksi luokiteltuihin järjestöihin.
– Vihapuhetta ja väkivaltaan yllyttämistä ei kuitenkaan edelleenkään moderoida tehokkaiden tunnisteiden kautta.
Tarvaisen mukaan Meta, toisin kuin esimerkiksi Google, on kuitenkin käynyt edes keskusteluja palestiinalaisten kanssa. Se ei kuitenkaan näytä johtavan riittäviin toimiin.
– Palestiinalaiset aktivistit kokevat, että keskustelua käydään, mutta mitään ei tapahdu.
Myös väylä gazalaisten äänelle
Samalla useista palestiinalaisista toimittajista ja kansalaisaktivisteista on tullut sosiaalisen median supertähtiä. Monet ovat jakaneet paikan päältä tietoa tapahtumista ja kuvia laajojen pommituksien karuista seurauksista.
Useiden tunnettujen palestiinalaisjournalistien seuraajamäärät ovat nousseet tuntuvasti konfliktin aikana, kertoo NBC News. Esimerkiksi lokakuun alussa gazalaisen toimittajan Motaz Azaizan Instagram-tilillä oli 25 000 seuraajaa. Kuukautta myöhemmin hänen seuraajamääränsä oli jo yli 13 miljoonaa.
Sosiaalinen media on ollut etenkin monille palestiinalaisjournalisteille tärkeä väylä jakaa tietoa alueelta.
Muutos käynnistyi toissa vuoden tapahtumien myötä, Tarvainen sanoo. Myös palestiinalaiset ovat alkaneet hyödyntää sosiaalisista mediaa taktisesti ja strategisesti.
– Sosiaalinen media tuonut palestiinalaisille paljon enemmän näkyvyyttä kuin perinteinen media, mikä puolestaan on johtanut haastattelukutsuihin myös perinteiseen mediaan.
– Se on selkeästi ollut väylä, jota kautta palestiinalaiset ovat saaneet äänensä kuuluviin.
