Presidentti Sauli Niinistön mukaan Euroopan on pystyttävä näyttämään Venäjän presidentille Vladimir Putinille, että Eurooppa ei ole heikko. Näin hän sanoi Brysselissä keskiviikkona, jolloin hän luovutti virallisesti raporttinsa Euroopan kriisivalmiudesta EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille.
Raportti pyrkii purkamaan keinoja sekä siviili- että puolustusvalmiuden vahvistamiseksi. Vähintään 20 prosenttia EU:n kokonaisbudjetista tulisi sen mukaan liittyä EU:n turvallisuus- ja kriisivalmiustoimintaan.
– Jos ajatellaan vihamielisiä valtioita niin lähtökohtana on se, että ei saa olla helppo kohde, Niinistö sanoi raportin julkistustilaisuudessa Brysselissä.
Raportti nostaa esille laajan valikoiman keinoja, joihin kuului esimerkiksi taloudellista valmistautumista, yhteistyön tiivistämistä kumppanimaiden kanssa sekä koko EU:n kattavaa kriisinhallintajärjestelmää, joilla kriisiskenaarioita voi hallita.
Työkaluksi Niinistö esittää muun muassa EU-tasoista lakia, jossa määriteltäisiin yhdenmukaiset standardit ja mitattavat tavoitteet valmiudelle. EU-komission alla puolestaan pitäisi olla kriisikeskus, jonka tehtäviä olisivat tilannetietoisuuden ylläpitäminen ja monialainen koordinointi.
Kohti eurooppalaisempaa Natoa
Suomalaismedialle Niinistö sanoi odottavansa sitä, kuinka hänen ehdotukseensa eurooppalaisten suuremmasta roolista Natossa suhtaudutaan. Niinistö sanoi Brysselissä keskiviikkona, että eurooppalaisten täytyy olla valmiina täyttämään aukot, jotka Yhdysvaltojen toiminnan seurauksena voi syntyä Natoon.
Raportissa Niinistö nosti esille muun muassa sen mahdollisuuden, että Yhdysvallat keskittää tulevaisuudessa sotilaallisia resurssejaan nykyistä enemmän Aasian ja Tyynenmeren alueelle.
Raportti lähtee siitä, että EU:n yhteinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka muotoiltiin 1990-luvulla, jolloin suorat EU:hun kohdistuvat uhat olivat historiallisen vähäiset. Kaiken kaikkiaan Niinistö näkee ongelmaksi liian reaktiivisen toiminnan sekä koronaviruspandemiassa että Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan.
– Meidän täytyy pystyä siirtymään reaktiosta proaktiiviseen toimintaan, hän sanoi julkistustilaisuudessa.
Katosiko konkretia tiedusteluelimestä?
Raportin mukaan halukkaat jäsenmaat voisivat myös muun muassa vahvistaa arkaluonteisen tiedon jakamista esimerkiksi kyberalueelta.
Aiemman raporttiluonnoksen käsiinsä saanut uutistoimisto Bloomberg kysyi Niinistöltä, miksi lopullisesta versiosta oli kadonnut aiempi yksityiskohtainen kuvaus EU:n tiedusteluelimestä.
Niinistö ei aivan suoraan vastannut tähän kysymykseen, mutta kuvaili halukkuuden tietojenvaihtoon riippuvan jäsenmaista. Von der Leyen puolestaan viittasi suljettujen ovien takana käytyyn keskusteluun, jonka mukaan Niinistö olisi halunnut nojata ennen kaikkea jo olemassa oleviin rakenteisiin.
Raportin lopullisessa versiossa kehotetaan vahvistamaan EU:n tiedustelurakenteita vaiheittain kohti täysivaltaista EU:n tiedusteluyhteistyön yksikköä. Suomalaismedialle Niinistö puolestaan sanoi, että tietoa voitaisiin antaa luottamuksellisesti vain Brysseliin päätöksenteon tueksi.
– Jolloin tietysti se luottamus tarkoittaa sitä, että se on ja pysyy täällä.
