Vaatesuunnittelu: Tytti Ala­pie­ti suun­nit­te­lee Pi­ki­saa­res­sa ui­ma­pu­ku­ja ja muita vaat­tei­ta

Uimavedet: Katso Kalevan ui­ma­ran­ta­ko­nees­ta, kuinka puhdas vesi lä­hi­ran­nal­la­si on

Säh­köi­nen asioin­ti vaatii elä­ke­läi­sil­tä roh­keut­ta ko­keil­la – Oulun Elä­ke­läi­set ry:n Sulo Pent­ti­lä: "Meidän pitäisi saada näy­tet­tyä ettei se ole niin vai­keaa"

Oulun Eläkeläiset ry ja Nordea järjestivät maanantaina Arjen digiasiointi tutuksi -tapahtuman, jossa puhututti erityisesti sähköisen asioinnin turvallisuus ja kynnys sen käyttöön.

Oulu
Ritva Eilola, Merja Suomalainen, Mari Lahdenperä ja Sulo Penttilä osallistuivat Arjen digiasiointi tutuksi -tapahtumaan maanantaina.
Ritva Eilola, Merja Suomalainen, Mari Lahdenperä ja Sulo Penttilä osallistuivat Arjen digiasiointi tutuksi -tapahtumaan maanantaina.
Kuva: Eija Eskola

Aleksinkulman sali kuhisee eläkeläisiä. On alkamassa Oulun Eläkeläiset ry:n joka maanantainen tapaaminen. Yksi päivän teemoista liittyy digiosaamiseen.

Puheenjohtaja Sulo Penttilä, 77, ja johtokunnan jäsen Ritva Eilola, 74, ovat jo konkareita mobiilipalveluiden käytössä, mutta he tietävät, että monet eläkeläiset kaipaavat siinä apua. Penttilä, joka toimii myös Oulun kaupungin vanhusneuvostossa, tietää kertoa, että jopa puolet eläkeläisistä ei käytä nettiä, koska eivät osaa tai halua.

– On paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan tule käyttämään nettipalveluja. Se on se suurin ongelma. On ihmisiä, jotka tarvitsisivat digipalveluja, mutta emme saa heitä edes hankkimaan tai aukaisemaan älypuhelinta, Penttilä kertoo.

Tapahtumaan osallistuvan väkimäärän perusteella aihe kuitenkin kiinnostaa.

"Digiratkaisuilla ei ole ikärajaa"

Tapaamiseen osallistuu tällä kertaa myös paikallisen Nordean konttorin etäasiakaspalvelujohtajat Merja Suomalainen ja Mari Lahdenperä. He uskovat, että digiosaamisen tukeminen on myös pankkien vastuulla.

– Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus hoitaa omat tunnistautumista vaativat asiansa. Digiratkaisuilla ei ole ikärajaa, Suomalainen kertoo.

Nykyään myös iäkkäämmät ihmiset ovat ottaneet digipalveluita yhä enemmän käyttöön.

– Omia asioita halutaan itse hoitaa ja monet palvelut vaativat verkkopankkitunnukset, kuten verotiedot ja lääkärinlausunnot. Myös koronarokotetodistus on saanut aloittamaan sähköisen asioinnin, Lahdenperä kertoo.

Sitä mukaa, kun sähköisiä palveluita otetaan käyttöön, huomataan myös niiden helppous. Kotisohvalta asioimiseen voi kuitenkin tarvita apua.

– Oma läheinen on yleensä paras tuki. Jos läheinen auttaa, asiointi kannattaa tehdä yhdessä, jolloin myös avun tarvitsijan osaaminen karttuu, Lahdenperä ehdottaa.

Huijausyritykset puhuttavat

Yleisöstä lähes jokainen on törmännyt huijausyrityksiin. Eräs eläkeläinen kertoo Bitcoin-tarjouksista sähköpostissa, eräs taas on törmännyt huijaussivustoon etsiessään pankin verkkosivuja.

Lahdenperä muistuttaakin, ettei hakukoneita kannata välttämättä käyttää.

– Huijaussivustot voivat ostaa mainostilaa, jolloin ne nousevat hakutuloksissa ylös. Kannattaa aina kirjoittaa pankin nettiosoite suoraan osoiteriville sen oikeassa muodossa.

Jos kuitenkin huomaa luovuttaneensa pankkikortin tiedot epäilyttävälle taholle, kannattaa toimia nopeasti. Lahdenperä neuvoo soittamaan valtakunnallisen sulkupalvelun numeroon 020 333 ja sen jälkeen pankkiin.

Lahdenperä haluaa painottaa, että sähköinen asiointi on kuitenkin turvallista. Tärkeintä on herättää keskustelua sähköisestä tunnistautumisesta ja sen helppoudesta.

– Toivon, että tällaiset tapahtumat rohkaisisivat ihmisiä keskustelemaan näistä asioista ja pyytämään apua vaikka ystävältä. Yhdessä nämä digiasiatkin selvitetään.

Uskallusta mobiilikäyttöön

Tapahtuman jälkeen puheensorina salissa yltyy ja sen juontajia vedetään hihasta jatkamaan keskustelua toisaalle.

Istahdamme Sulo Penttilän ja Ritva Eilolan kanssa juttelemaan tapahtuman annista.

Heille sähköinen asiointi tuntuu helpolta ja turvalliselta, kun käytöstä on tullut vuosien varrella jo rutiinia.

– Sehän on ihan samanlaista kuin viestiä kirjoittaisit, Penttilä naurahtaa.

Molemmat kokevat, että koulutuksia aiheesta on riittävästi, mutta iäkkäämmät ihmiset kaipaisivat käytön aloittamiseen lisää rohkeutta.

– Kun vain saisimme ihmiset aktivoitumaan ja uskaltamaan. Se koneen käyttäminen on varmaan se kynnyskysymys, pelko sitä konetta kohtaan. Mutta miten saada vanhemmat ihmiset ylittämään sen kynnyksen? Eilola pohtii.

Tietokonealan opiskelijoiden ja eläkeläisten yhteistyö voisi olla Penttilän mukaan yksi ratkaisu.

– Meidän pitäisi saada näytettyä, ettei se ole niin vaikeaa, ja muutettua asenne sitä kautta positiivisemmaksi, Penttilä ideoi.

Osallistuminen tämän päiväiseen tapahtumaan antoi Penttilän mukaan joka tapauksessa osallistujille paljon uutta tietoa aiheesta.  Ja todennäköisesti jotain vielä tärkeämpää.

– Se antoi varmasti luottoa ja uskallusta palveluiden käyttämiseen, kunhan siihen lopulta ryhtyy, Eilola summaa.