Uusista henkilöautoista Oulussa jo lähes puolet kulkee sähköllä. Helsingissä sähköautoilu on yleisempää; siellä alkuvuoden aikana rekisteröidyistä uusista henkilöautoista 60 prosenttia oli sähköautoja.
Tilastoluvut osoittavat, että kansalaisia kiinnostaa vaihtaa kalliskäyttöinen bensa-auto ajokilometreiltään halvempaan sähköautoon. Suomessa tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana täyssähköisiä henkilöautoja ensirekisteröitiin lähes 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.
Myös käytettyjä sähköautoja hankitaan aikaisempaa enemmän. Käytettyjen täyssähköisten henkilöautojen kauppamäärät kasvoivat puolen vuoden aikana 55 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Siirtymä fossiilisia polttoaineita käyttävistä henkilöautoista sähköautoihin vastaa pitkän aikavälin ilmastopolitiikkaa. Tavoitteet edellyttävät autokannan uusiutumista. Henkilöautot ovat Suomessa iäkkäämpiä kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalainen ajaa keskimäärin noin 14 vuotta vanhalla autolla. Etenkin maaseudulla, Itä- ja Pohjois-Suomessa liikkuu vanhoja tai ikäloppuja autoja.
Suomalaisia kannustetaan romutuspalkkiolla vaihtamaan yli kymmenen vuotta vanha auto uuteen päästöttömään tai vähäpäästöiseen autoon. Romutuspalkkiota voi hakea kahden vuoden aikana vuoden 2026 alusta ensi vuoden 2027 loppuun. Palkkio on vain 2 000–2 500 euroa, mikä ei useinkaan riitä houkuttelemaan ilmastoystävällisen auton hankintaan.
Sähköautoa harkitsevat odottavat nykyistä edullisempia sähköautoja. Euroopan unioni vauhdittaa muutosta, kun se tuo markkinoille halvan M1E-ajoneuvoluokan. EU-alueella tehdyillä pienillä sähköautoilla pyritään vastaamaan kiinalaisten kilpailuun.
EU:n tavoite on kannatettava, vaikka toki pienet sähköautot eivät ole ominaisuuksiltaan parhaita mahdollisia pohjoisen ankariin olosuhteisiin. Pitkillä etäisyyksillä myös sähköauton lataus tuottaa paikoin vaikeuksia. Euroopan ahtaisiin suurkaupunkeihin pikkuautot sen sijaan sopivat hyvin.
Myös autoteollisuudelta ja autokaupalta on syytä odottaa herkkyyttä fossiilivapaaseen muutokseen. Autoteollisuus on tähän mennessä keskittynyt suurikokoisiin katumaastureihin, joista teollisuus saa paremman katteen kuin pienistä autoista.
Jotta ihmiset rohkaistuisivat vaihtamaan autonsa vähäpäästöiseen, tarvitaan kannusteita. Norjassa valtio tukee sähköauton ostoa ja verottaa bensa- ja dieselautoja. Norjan ja Suomen autokanta on samankokoinen, noin 2,7 miljoonaa autoa, joista Norjassa sähköautoja on jo miljoona, mutta Suomessa vain 177 000.
Saksassa puolestaan valtio tukee pieni- ja keskituloisia perheitä sähköauton ostamiseen tai sen leasingiin eli vuokraamiseen määräajaksi. Kotitalouden tuloista ja lapsimäärästä riippuen tukea voi saada 3 000–6 000 euroa.
Ruotsissa jo lähes puolet uusista autoista hankitaan leasingilla. Vastaava autoilun murros auton omistamisesta sen käyttämiseen etenee Suomessakin, mutta hitaasti. Kuitenkin tammi-huhtikuussa tänä vuonna jo kahdeksan prosenttia uusista autoista hankittiin yksityisleasingilla. Yhteiskäyttöautoja Suomessa on tarjolla vain muutama tuhat.
Suomalaiset ovat perinteisesti kiinnittäneet varallisuutensa asuntoon ja autoon, mikä ei ainakaan auton osalta ole aina välttämättä järkevää.