Kolumni: Yh­dys­val­tain abort­ti­pää­tök­sen hä­viä­jiä ovat ta­sa-ar­vo ja naisten ih­mi­soi­keu­det, ja ke­hi­tyk­ses­tä on syytä olla huo­lis­saan myös täällä

Oulun yliopisto: Kol­le­gion tuore päätös syn­nyt­tää kitkaa Oulun yli­opis­ton yh­tei­sön ja johdon välillä

Tilaajille

Ruukin tut­ki­mus­ase­man tur­ve­pel­lot on val­jas­tet­tu kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen ja ve­sien­hal­lin­nan tut­ki­muk­seen ai­nut­laa­tui­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa – Kaleva kävi kat­so­mas­sa, miten tämä on to­teu­tet­tu

Entisen Greuksen tilan mailla sijaitsevalla Ruukin tutkimusasemalla on oltu maatalouden edelläkävijöitä jo pian sata vuotta. Nyt siellä tehdään turvetutkimusta. Tutkitulle tiedolle on tarvetta, sillä turvepellot aiheuttavat merkittävän osan maatalouden päästöistä.

Ruukin tutkimusaseman turvekentällä mitataan jatkuvasti kasvihuonekaasupäästöjä erilaisilla menetelmillä.
Ruukin tutkimusaseman turvekentällä mitataan jatkuvasti kasvihuonekaasupäästöjä erilaisilla menetelmillä.
Kuva: Sami Aspelund

Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusaseman ympärille levittäytyvät hennonvihreää orasta puskevat turvepellot näyttävät ensivilkaisulla aivan tavallisilta pohjoispohjalaisilta pelloilta. Sitä ne eivät suinkaan ole, vaikka täällä, entisen Greuksen tilan mailla, onkin viljelty maata iät ja ajat ja oltu maatalouden edelläkävijöitä liki sata vuotta.

Perinteinen maalaismaisema on valjastettu poikkitieteellisen tutkimuksen näyttämöksi. Ruukin tutkimusasemalla on kaikkiaan seitsemänkymmenen hehtaarin verran peltoalaa tutkimuksen ja rehuntuotannon tarpeisiin. Tästä ison osan haukkaa 26 hehtaarin laajuinen turvekenttä, jolla tutkitaan parhaillaan turvemaiden vesistökuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.