"Rus­ket­tu­mi­nen on aina ihon va­ro­toi­mi" – tie­sit­kö nämä faktat ihosta ja au­rin­gos­ta?

Kaikki vuosien aikana tullut UV-säteily kertyy ihon muistiin ja mitä enemmän UV-säteilyä on tullut, sitä suurempi on ihosyöpäriski, muistuttaa Suvi-Päivikki Sinikumpu.
Kaikki vuosien aikana tullut UV-säteily kertyy ihon muistiin ja mitä enemmän UV-säteilyä on tullut, sitä suurempi on ihosyöpäriski, muistuttaa Suvi-Päivikki Sinikumpu.
Kuva: lifeforstock/www.freepik.com

Kysyimme OYS:ssa työskentelevältä ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Suvi-Päivikki Sinikummulta kymmenen kysymystä ihosta ja auringosta.

Mitä iholla tapahtuu sen ruskettuessa?

Rusketus on ihon suojautumiskeino auringon ultraviolettisäteilyn haittoja vastaan. Auringon UV-säteily saa ihossa olevat melanosyyttisolut tuottamaan väriainetta (melaniinia) ihosolujen tumien eli solun toimintaa ohjaavien rakenteiden suojaksi. Nämä melaniinit ovat ikään kuin hattu ihosolujen tumien päällä ja estävät, että UV-säteily ei pääse aiheuttamaan lisää vaurioita eli mutaatioita tuman perintötekijöihin. Ihosoluilla on pitkä muisti. Jos näitä vaurioita tulee toistuvasti vuosien aikana, voi se käynnistää ihosyövän synnyn. On myös hyvä muistaa, että UV-säteily on petollista ja palaminen tulee viiveellä.

Voiko aurinkoa ottaa turvallisesti, vai onko pienikin ruskettuminen haitallista?

Ruskettuminen on aina ihon puolustusmekanismi ja varotoimi ja kertoo siitä, että melaniinipigmentin muodostuminen ihosolujen suojaksi on alkanut. Kaikki vuosien aikana tullut UV-säteily kertyy ihon muistiin ja mitä enemmän UV-säteilyä on tullut, sitä suurempi on ihosyöpäriski. Turvallisin rusketus lienee itseruskettavat voiteet.

Onko iho keväällä alttiimpi auringonvalon aiheuttamille vaurioille kuin loppukesästä, jolloin iho on ”tottunut” aurinkoon?

Iho palaa usein keväällä ja alkukesällä herkimmin. Taustalla on muun muassa se, että ihoa UV-säteiltä suojaava ihon sarveiskerros on talven jälkeen ohuimmillaan. Voi myös olla, että alkukesästä aurinkosuojavoiteiden käyttö ei ole vielä rutinoitunut. Suojaus tulisi aloittaa jo alkukevään aikaan. Itse rusketus ei juurikaan suojaa ihoa palamiselta, vaan UV-säteet kulkeutuvat myös ruskettuneen ihon läpi.

Mitä aurinkorasvojen kertoimet tarkoittavat ja miten rasvoja käytetään oikeaoppisesti?

Aurinkosuojavoiteen kerroin (Sun Protection Factor, SPF) kertoo sen ajan, kuinka monta kertaa pidempään suojavoiteella voideltu iho pystyy sietämään aurinkoa ihon palamatta jos verrataan suojaamattomaan ihoon. Jos suojaamaton iho kestää palamatta 10 minuuttia niin 15-suojakertoimella rasvattu iho kestää 150 min. Tämä ei kuitenkaan käytännössä toteudu täydellisesti, sillä mikään aurinkovoide ei suojaa täysin UV-säteilyltä. On hyvä muistaa, että auringonsuojavoiteet vain täydentävät muita suojakeinoja: varjon ja vaatetuksen antamaa suojaa. Auringonsuojavoide levitetään iholle noin puoli tuntia ennen ulos menoa ja sitä lisätään parin tunnin välein sekä aina uinnin ja ihon kuivaamisen jälkeen. Voidetta pitää levittää runsaasti, noin pari ruokalusikallista kerralla. Vaalean, hyvin palamisherkän ihon suojauksessa käytettävän suojakertoimen pitää olla vähintään 30. Voiteen tulee sisältää myös UVA-suoja.

Miten kemiallinen ja fysikaalinen aurinkosuoja eroavat toisistaan?

Aurinkosuojavoiteissa on UV-säteiltä suojaavia filttereitä. Fysikaalisen aurinkovoiteen vaikutus perustuu siihen, että se heijastaa auringon säteen pois iholta kuin peili. Suojavaikutus alkaa heti. Voide on paksumpaa ja tekee ihon hieman valkoiseksi. Kemiallisen aurinkosuojan filtteri sitoo UV-säteilyä itseensä ja muuttaa sen lämmöksi. Vaikutus alkaa vasta jonkin ajan päästä noin puoli tuntia voiteen levittämisen jälkeen.

Miten lasten iho tulisi suojata auringolta?

Vauvat ja alle 2-vuotiaat tulisi pitää varjon puolella ja suojata keveillä vaatetuksilla. Leikki-ikäisten kanssa on sama juttu; pyritään olemaan mieluummin varjon puolella ja vältetään päivän voimakkainta auringonpaahdetta. Paljaat ihoalueet suojataan vähintään SPF 50 ja UVA-suojan sisältävällä auringonsuojavoiteella, jota pitää lisätä aina uinnin jälkeen ja muuten vähintään 2 tunnin välein. Lapsille suositellaan ensisijaisesti fysikaalisia aurinkosuojavoiteita.

Mitä on aurinkoihottuma ja miten sitä voi hoitaa?

Monimuotoinen valoihottuma on yleisin valoihottuma. Se alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa, mutta esiintyy myös lapsilla. Oireet ilmenevät tavallisesti keväällä ja alkukesällä, alkavat muutaman tunnin kuluessa UV-altistuksesta ja kestävät useita päiviä, joskus pidempään. Osalla iho karaistuu niin, että loppukesästä oireita ei enää ole. Oireet uusiutuvat herkästi seuraavana keväänä. Oireena on kutisevia näppylöitä useimmiten kädenselissä, kyynärvarsissa ja rintakehällä. Pikkupojilla valoihottumaa voi olla korvalehtien alueella. Hoitona on auringonvalolta suojautuminen ja miedot/keskivahvat kortisonivoiteet. Joskus, mutta harvemmin, käytetään ns. karaisuhoitoa, jossa ihoa totutetaan UV-säteilyyn valohoitolaitteilla.

Kuinka suuri osa melanoomista on auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttamaa?

Auringon UV-säteily on merkittävin melanooman riskitekijä. Erityisesti ihon toistuva palaminen lapsuudessa lisää riskiä melanoomalle. Muita riskitekijöitä ovat melanooma lähisukulaisella, runsasluomisuus ja aiemmin todetut epätyypilliset luomet. Vaalea ihotyyppi palaa herkimmin.

Millaisesta luomesta/ihomuutoksesta tulee huolestua?

Melanooma ilmaantuu tavallisemmin aiemmin terveelle iholle kuin vanhaan luomeen. Jos iholle ilmaantuu uusi pigmenttiluomi, joka kasvaa nopeasti, on oudon värinen (tumma, kirjava), sen reunat ovat epäsymmetriset tai piparkakkumaiset tai jos luomi on kutiseva, on muutosta syytä näyttää lääkärille.

Voiko auringonvalo olla missään tapauksessa hyväksi iholle?

Valohoitoja käytetään tiettyjen ihosairauksien hoidossa. Tällaisia ovat muun muassa atooppinen ihottuma ja psoriasis. Näitä tauteja sairastavat potilaat kokevat usein auringonvalonkin helpottavan ihosairauttaan, ja iho on monella paremmassa kunnossa kesäaikaan tai aurinkolomamatkan jälkeen. Auringon UV-säteily saa aikaan ihossa myös D-vitamiinituotannon. On kuitenkin hyvä muistaa, että D-vitamiinia saa ravinnosta ja vitamiinivalmisteista helposti ilman auringonottoa ja täten ilman ihosyöpäriskin kasvua. Moni kokee myös, että auringonvalo lisää energisyyttä ja kohentaa mielialaa.