Malmön Euroviisut tarjoilevat musiikillisesti muun muassa tyylilajien ennakkoluulotonta yhdistelyä ja kovaa tempoa.
Rauhalliset balladit sen sijaan ovat vähissä, sanoo vieraileva tutkija Janne Mäkelä Taideyliopistosta.
– Enemmän tuntuu tänä vuonna olevan energisiä kappaleita, aika paljon sellaisia leikkisiä ja hauskojakin. Ehkä vähän Käärijän heijastumaa näkyy.
Myös mediatutkija Mari Pajala Turun yliopistosta arvioi, että Käärijän suosio on voinut rohkaista kokeileviin genreyhdistelmiin ja hauskoihin esityksiin. Huumoria lavalle tuo esimerkiksi Hollannin Joost Kleinin teknojytä Europapa.
– Myös Kroatian kappale ammentaa musiikillisesti vähän samoista lähteistä kuin Käärijä, Pajala arvioi.
Kroatian Baby Lasagnan Rim Tim Tagi Dim -kappale on yksi vuoden ennakkosuosikeista.
Paikallisuus suosiossa
Loreenin viimevuotisen voiton jälkeen eräs Pajalan havainto voi yllättää: ruotsalaistekoisen popin suosio viisuissa on nimittäin hänen mukaansa selvästi laskenut.
– Ruotsalaisia tuttuja euroviisusäveltäjien nimiä ei ole tarjolla kuin Ruotsista, Itävallasta ja Maltalta, eli tosi vähän verrattuna siihen, mitä on ollut joitain vuosia sitten.
Pajalan mukaan paikalliset tekijät ja musiikkityylit nousevat nykyisin enemmän esiin. Taustalla voi olla esimerkiksi italialaisen Måneskinin voitto vuonna 2021, hän arvioi.
– Ruotsalaisten ammattieuroviisusäveltäjien ylivalta on vähän vähentynyt.
Paikallisväriä voi kuulla tänä vuonna muun muassa Kreikan, Norjan, Viron ja Armenian kappaleissa. Monessa niistä näkyy myös uuden ja perinteisen musiikkityylin tai soitinten fuusio, joka on Pajalan mukaan tänä vuonna selkeä trendi.
Omanlaistaan musiikkityylien yhdistelyä edustaa iso ennakkosuosikki Sveitsi. Nemon The Code -kappaleessa kuullaan muun muassa räppiä ja oopperavaikutteita.
Mäkelän mukaan tällainen eri genrejä yhdistelevä popmusiikki on viime vuosina lisääntynyt viisuissa. Toisaalta Sveitsi edustaa myös Euroviisuille perinteistä musiikkiteatterimaista ilmaisua, hän sanoo.
Ykkössijaa kärkkyy tänä vuonna moni maa. Sveitsin, Kroatian ja Hollannin lisäksi kärkiveikkauksissa on pyörinyt Ukraina, jota edustaa duo Alyona Alyona ja Jerry Heil kappaleella Teresa & Maria.
– Kappaleessa on vahva kertosäe, ja Ukrainassa on myös todella paljon taitoa lavaesitysten rakentamisessa, Pajala sanoo.
Pajala ennakoi menestystä myös Italian Angelina Mangolle.
Mäkelän mukaan hyvin saattavat pärjätä myös Norjan Gåte sekä Ranskan Slimane, jolta kuullaan perinteinen balladi.
Entä Israel?
Viisujen puhutuimpia maita on tänä vuonna Israel, jonka osallistumista on vastustettu Gazan sodan vuoksi. Maata edustaa Eden Golan kappaleella Hurricane, joka on muokattu versio liian poliittisena pidetystä October Rainista.
Israelin finaalipaikkaa tutkijat pitävät varsin todennäköisenä. Mäkelä arvioi, että toisessa tilanteessa kappale voisi yltää kärkikahinoihin asti, mutta nyt hän ei usko niin käyvän.
Mäkelä arvioi, että Israelia äänestävät sekä maan tukijat että "viisuromantikot", jotka eivät halua nähdä kappaleessa mitään poliittista.
Pajala vertaa tilannetta vuoteen 2015, jolloin Venäjän Polina Gagarina ylsi toiseksi laulamalla rauhasta ja yhtenäisyydestä sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan sekä ajanut läpi niin sanotun homopropagandalain.
– Se osoittaa mielestäni sen, että vaikka maahan kohdistuu vahvaakin kritiikkiä, se ei välttämättä heijastu euroviisukappaleen menestykseen huonolla tavalla.
Vedonlyöjät pitävät Suomen Windows95manin finaalipaikkaa Euroviisuissa suhteellisen varmana. Samoilla linjoilla ovat vieraileva tutkija Janne Mäkelä Taideyliopistosta ja mediatutkija Mari Pajala Turun yliopistosta.
– Jos Suomi ei pääse finaaliin, se on todella suuri pettymys, Mäkelä sanoo.
Semifinaaleissa jatkoonmenijät päättää yksin yleisö. Finaalissa mukana on raati. Moni kappale myös kilpailee Suomen kanssa samoista äänistä, Pajala huomauttaa.
Suomessa Windows95man ei pyörinyt Uuden musiikin kilpailun voittajaveikkauksissa ennen kuin lavaesitys räjäytti pankin. Pajala arvioi, että esityksen huumori voi vedota hyvin esimerkiksi Britanniassa, jossain muualla taas huonommin.
– Sinänsä siinä on sellaista huumoria, joka voi kyllä ylittää kulttuuri- ja kielirajoja, Pajala pohtii.
Mäkelä epäilee, että housuttomuudella flirttailu voi karkottaa varsinkin konservatiivisimpia äänestäjiä. Hän veikkaa silti, että esityksellä on mahdollisuudet jopa kymmenen parhaan joukkoon.
Tutkijoiden mukaan Suomella on tällä hetkellä maine omaperäisten esitysten viisumaana. Mäkelän mielestä nykyhetkessä on siinä mielessä kaikuja 1980-luvulta.
– Suomella oli silloin vähän tämmöinen maine, että täältä lähetetään kummallisia esityksiä, kuten Riki Sorsan Reggae OK ja Kojon Nuku pommiin.
Erona on kuitenkin se, että tällä kertaa omaperäisyydellä on saatu myös menestystä, Mäkelä huomauttaa.
Käärijä toi parhaan sijoituksen sitten Lordin
Suomen edustajat Euroviisuissa vuodesta 2006 lähtien:
2006 Lordi – Hard Rock Hallelujah, sija 1
2007 Hanna Pakarinen – Leave Me Alone, sija 17
2008 Teräsbetoni – Missä miehet ratsastaa, sija 22
2009 Waldo's People – Lose Control, sija 25
2010 Kuunkuiskaajat – Työlki ellää, ei päässyt finaaliin
2011 Paradise Oskar – Da Da Dam, sija 21
2012 Pernilla Karlsson – När jag blundar, ei päässyt finaaliin
2013 Krista Siegfrids – Marry Me, sija 24
2014 Softengine – Something Better, sija 11
2015 Pertti Kurikan Nimipäivät – Aina mun pitää, ei päässyt finaaliin
2016 Sandhja – Sing It Away, ei päässyt finaaliin
2017 Norma John – Blackbird, ei päässyt finaaliin
2018 Saara Aalto – Monsters, sija 25
2019 Darude feat. Sebastian Rejman – Look Away, ei päässyt finaaliin
2020 Euroviisuja ei järjestetty koronaviruspandemian vuoksi
2021 Blind Channel – Dark Side, sija 6
2022 The Rasmus – Jezebel, sija 21
2023 Käärijä – Cha cha cha, sija 2
