Toimittajat Juho Maijala ja Tinja Huoviala poimivat oivaltavia arkihavaintoja ruokahävikistä (Kaleva 17.1.) Olen vahvasti samalla kannalla ruokajärjestelmän kestävyystutkimuksen näkökulmasta.
Hukatun ruoan ja juoman ilmastovaikutus planeetalle on valtava, kolminkertainen paljon parjattuun maailman lentoliikenteeseen nähden (ourworldindata.org).
Suomessa syntyy vuodessa 640 miljoonaa kiloa elintarvikeperäistä jätettä, josta syömäkelpoista ruokahävikkiä on noin 370 miljoonaa kiloa. Puolet tästä aiheutamme kotitalouksissa, ruokapalveluiden osuus on noin 64 miljoonaa kiloa (Luonnonvaratieto 2023) – 3 000 kuorma-autollista.
Kuten toimittajatkin havaitsivat, buffet-tarjoilun osuus syömäkelpoisen ruoan hävikistä todella on merkittävä paitsi kiloina, myös käytännöissä ja ajatuksissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla syntyy tutkimuksemme perusteella 10 miljoonaa kiloa tarjoiluhävikkiä vuodessa, josta kiertotalouden ihannemaailmassa olisi voitu tarjota 53 000 annosta etelän ruoka-apuihin joka päivä (Silvennoinen ym. 2024).
Uudelleenjakamisen ruokamäärä on toki illuusio, mutta herättelee ajattelemaan millaisia volyymejä hukkaamme ruoan tuottamiseen nähtyä vaivaa ja resursseja, ja mitä hyvää – kohtaamisia ja iloa – samalla kustannuksella olisi voinut syntyä.
Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä OSAO:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen Älykäs ruokahävikki haltuun -hanke (2024–27), jossa edistämme maakunnan ammattioppilaitoksissa kestävämpää ruokailua ja tulevaisuuden ravintola-ammattilaisten koulutusta.
Hoksautamme ravintola-alaa keittiöopinnoista alkaen ennakoimaan ruokahävikkiä, suunnittelemaan ruokalistoja vastuullisemmiksi, ja miettimään mitä asenteiden ja käytäntöjen muutosta vaaditaan kestävyysmurrokseen pohjoisen ruokatuotannossa. Lisäksi luomme mallia ruokapalveluiden hävikin ennakointiin ja seurantaan, sekä tuemme opiskelijoiden kiertotalousyrittäjyyttä.
Lukella olemme muun muassa pilotoineet opiskelijaravintoloiden kanssa ruokahävikin seurantaa, ja mitanneet paljonko niitä kahvipannunpohjia menee viemäristä alas, ihan turhaan.
Ruoan hävikin ohella haaskaamme arvokasta työaikaa, edistämme ruokaketjussa luontokatoa ja vesiniukkuutta ympäri palloa. Tutkitusti hävikki aiheuttaa ruoan tuottajille ja tarjoajille myös sosiaalista (tunne)kuormitusta.
Älykkäiden ruokahävikin ratkaisuiden pohtimista hankkeessa riittää, ja pyrimme tuottamaan myös ravintola-alalle maakunnan laajuista hävikkidataa tiedolla johtamisen tueksi. Tavoitteenamme hankkeessa on edistää pohjoisten ruokapalveluiden kestävyyttä niin ympäristön kuin sosioekonomisesta vinkkelistä. ESR+ -rahoitusta Pohjois-Suomen Elinvoimakeskukselta saava hanke tukeekin vahvasti EU:n uusia kiristyksiä elintarvikejätteen vähentämiseksi 30 prosenttia ruokaketjun kulutuspäässä vuoteen 2030 mennessä.
Vesa Lampi
tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke)