Peliteoria tarjoaa yksinkertaisen rauhanehdotuksen Ukrainan ja Venäjän sotaan: Ukrainan tulee luopua menettämistään alueista sillä ehdolla, että Putin luopuu pysyvästi vallasta.
Kansainvälisissä konflikteissa kumpikaan osapuoli ei useinkaan voi saada kaikkea haluamaansa, joten ratkaisu saattaa edellyttää raskaita myönnytyksiä. Tilannetta leimaa kauhun tasapaino: osapuolet välttävät äärimmäiset sotatoimet tuhoisien vastatoimien pelossa. Ukrainan ja Venäjän sotaa hillitsee Naton lupaus suojella länsimaita – se ehkäisee muun muassa ydinaseiden käyttöä.
Peliteoria on analyyttinen työkalu konfliktiosapuolten strategioiden ja tasapainotilojen tarkasteluun. Peliteorian tärkeä käsite, Nashin tasapaino, on tilanne, jossa kumpikaan osapuoli ei voi yksipuolisesti parantaa asemaansa muuttamalla strategiaansa. Vaikka esitetty ratkaisumalli ei ole ideaali Nashin tasapaino, kutsun sitä tässä kirjoituksessa uhrautumisen tasapainoksi, jossa suuret tappiot vältetään, vaikka omaa optimaalista hyötyä ei saavuteta.
Seuraavan esimerkin lähtökohtana on Chicken (kumpi väistää) -peli, jossa kaksi autoa kiihdyttää toisiaan kohti ja ensin väistävä osapuoli häviää. Peli sisältää idean riskinotosta ja mahdollisesta tuhoisasta lopputuloksesta. Tässä tapauksessa esimerkkiä on kuitenkin laajennettu neljään strategiaan havainnollistamaan konfliktin erilaisia lopputulemia. Pelin osapuolina ovat:
1. Putin, joka haluaa pitää valtansa ja vallatut alueet.
2. Ukraina, joka haluaa palauttaa menettämänsä alueet ja estää uusia aluevaltauksia.
Esimerkin tueksi voidaan laatia maksutaulukko, joka tässä esitetään yksinkertaistetussa ja sanallisessa muodossa. Maksutaulukko ei myöskään perustu tarkkaan empiiriseen dataan, vaan sen tarkoituksena on yksinkertaisesti havainnollistaa erilaisten valintojen ja strategioiden suhteellisia ”voittoja ja tappioita”.
Putinin strategiat:
• P1: Pysyy vallassa, ja pitää jo vallatut alueet
• P2: Luopuu vallasta, mutta säilyttää vallatut alueet
• P3: Vetäytyy pois valtaamiltaan alueilta
• P4: Jatkaa sotaa
Ukrainan strategiat:
• U1: Hyväksyy menetetyt alueet
• U2: Menettää lisää alueita
• U3: Saa aikaan torjuntavoiton (Venäjä vetäytyy)
• U4: Jatkaa sotaa
Nashin tasapaino paljastaa strategiavalinnat, joista kummallakaan osapuolella ei ole yksipuolista kannustinta luopua. Maksutaulukon perusteella neljä mahdollista tasapainoa ovat:
1. (P1, U2) Putin pitää valtansa ja valtaa loputkin alueet, Ukraina menettää kaiken.
2. (P3, U3) Putin vetäytyy, Ukraina saa takaisin menetetyt alueensa.
3. (P4, U4) Molemmat jatkavat sotaa, mikä on huonoin esitetyistä tasapainoista, ja tämänhetkinen todellinen tilanne.
4. (P2, U1) Putin luopuu vallasta, mutta saa pitää valtaamansa alueet, Ukraina hyväksyy tappionsa.
Kaikki tasapainot ovat kompromisseja, joissa toinen tai molemmat kärsivät, mutta jokainen niistä tarjoaa erilaisen ratkaisun sodan päättymiseksi. Paras ehdotus on symbolinen uhrautumisen tasapaino (vaihtoehto 4), jossa molemmat osapuolet tekevät merkittäviä myönnytyksiä. Käytännössä Ukrainalta vaadittaisiin menetettyjen alueiden luovuttamista, kun taas Putinin olisi luovuttava vallasta. Vaikka kumpikaan ei saavuttaisi haluamaansa, kompromissi voisi pysäyttää konfliktin — ja sodassa on usein hyväksyttävä, ettei lopputuloksena ole selvää voittajaa. Tärkeintä on lopettaa väkivalta ja luoda pohja rauhanomaiselle vuoropuhelulle tulevien johtajien kesken.
Tämä ehdotus on tarkoitettu herättämään ajatuksia Ukrainan ja Venäjän rauhanmahdollisuuksista. Avoimiksi jäävät monet kysymykset, kuten minne vallasta luopunut Putin voisi vetäytyä tai miten sotarikokset selvitettäisiin kansainvälisen oikeuden puitteissa. Ensisijaisena tavoitteena on saada väkivalta loppumaan, ja vasta sen jälkeen voidaan puuttua muihin ongelmakohtiin.
Lopuksi todettakoon, että useampi osapuoli monimutkaistaa konfliktia huomattavasti, koska silloin täytyy tarkastella erilaisia liittoumamahdollisuuksia ja osapuolten välisiä sisäisiä sopimuksia. Sotatilanteisiin liittyen on varmasti monia tahoja, jotka ovat valmiita käyttämään hyväksi toisen maan ja sen johtajien heikentynyttä asemaa. Tällainen toiminta saattaa olla joillekin yritysmaailmasta tuttua, mutta politiikassa se on erittäin häpeällistä ja yksinkertaisesti väärin. Eikö ihmiskunnan olisi jo aika kuunnella Nag Hammadin ajatonta viisautta: “Antakaa terveeksi tulleiden hallita, ja antakaa sen, jolla on valtaa, luopua siitä.” Rauhaa toivoen
Marko Moilanen
Kirjoittaja on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija ihmisen ja tietokoneen välisessä vuorovaikutuksessa sekä ihmis- ja merkityslähtöisessä suunnittelussa. Kirjoittaja ei ole peliteorian ammattilainen, vaikkakin on soveltanut sitä omassa tutkimuksessaan.