Terwa Tower -hotellin ja ravintolan viitesuunnitelma ja asemakaavaehdotus Vänmanninsaareen on parhaillaan nähtävänä.
Suunnitelma on aiemmasta luonnosvaiheesta avartunut, kun teatterin puolelle suunnitellusta huoneistohotellista on päätetty luopua. Hotelli ja ravintola on silti todella massiivinen sen kerrosalan ollessa edelleen yli puolitoistakertainen voimassa olevan asemakaavan mukaiseen hallinto- ja virastorakennukseen nähden.
Kaksikymmenkerroksinen rakennusblokki tulisi olemaan kaupungin korkein rakennus, jättäen toiseksi jopa kirkontornin, vaikka kirkon korkeus on vertailuissa määritelty sen hennosta rististä eikä tornin räystäästä.
Lähi- ja kaukoetäisyydellä tehdyt kaupunkikuvan tarkastelut vain vahvistavat käsitystä, ettei hotelliblokki sovi suiston arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Teatterille ja kirjastolle aiheutetaan merkittävää haittaa näkymien menetyksinä ja kulkemisen vaikeutumisena. Hotellin takia voimakkaat tuulet lisääntyvät etenkin kirjaston edustalla.
Arvokas näköyhteys Kaarlenväylältä Pikisaareen ja toisin päin peittyy hotelliblokkiin. Maailmassa on vain yksi ainutlaatuinen Oulu, Oulujoen suiston äärellä oleva merenrantakaupunki, josta on tulossa Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026.
Nyt on tarve ja mahdollisuus tunnistaa ja näyttää Oulun parhaat puolet niin itsellemme kuin kaupunkiin ja sen kulttuuriin ja luontoon tutustuville. Olemmeko itse ymmärtäneet Oulun omaleimaisuuden arvon, jos keskellä kauneinta suistoa törröttää kaupungin korkein, kirkontorniakin korkeampi hotellirakennus, tai ehkä vasta sen työmaa, joka tukkii näkymän ja vaikeuttaa kulkua ainutlaatuiseen suistoon ja Pikisaaren kulttuurikohteisiin. Onko tämä tosiaan sitä mitä haluamme itse, tai mitä kaukaa tulevat haluavat nähdä.
Vanhan viisauden mukaan ei koskaan tule rakentaa kauneimmalle paikalle vaan sen viereen. Tämä pätee torni- ja hotellirakentamiseen. Varsinkaan ei pidä huonontaa jo olevaa. Teatteriravintola Auliksesta ja Radison Blu -ravintolasta on jo nyt huikeat näkymät suistoon. Samoin kirjastosta.
Näköalatornin, niin kiva kuin sellainen olisikin, ei tarvitse sijaita keskellä suistoa. Hailuoto näkyisi matalammastakin tornista keskustasta tai Raksilasta.
Itsetunnon puutteessako haikaillaan kasvun mallia Helsingin ja Tampereen suunnasta tai maailmalta. Pitäisi nähdä ja kokea miten hieno on suiston äärellä vuosisatoja kasvanut Oulu, joka on kehittynyt ja muuttunut valtavasti kaupungin väkiluvun moninkertaistuttua. Sen omaleimaisuudesta tulee olla ylpeä ja sitä kannattaa vaalia.
Pysyvä kulttuuriympäristön pilaaminen voidaan vielä välttää. Samoin sen mukana Oululle tuleva mainehaitta. Voisiko nyt rehellisesti myöntää, että tehtiin aikanaan hätiköity päätös ja luovutaan asemakaavan muutoksesta tässä muodossa.
Anna-Maria Kantola
arkkitehti SAFA, Oulu