Suomessa on menossa valtionosuusuudistus, jossa nollasummapelillä koetetaan saada kaikki tyytyväiseksi. Tuuli- ja vesivoimaloiden kiinteistöverotuotot halutaan – ymmärtääksemme virka- ja selvitysmiesvetoisesti ja jääräpäisesti – saada mukaan verotulojen tasausjärjestelmään. Tällöin verotuotot eivät enää jää täysimääräisesti voimalakuntiin. Maanantaina 16.12.2024 julkistettiin selvityshenkilöiden raportti asiasta.
Verotulojen tasausjärjestelmän muutos kohdistuu erityisen raskaasti Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun kuntiin. Valtionosuusleikkaus on noin 3 miljoonaa euroa Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Menetykset ovat tuntuvat myös itärajan läheisyydessä, vaikka uudistuksen on väitetty kompensoivan Itä-Suomen kuntiin kohdistuvia, tuulivoiman rakentamiseen liittyviä rajoituksia.
Kuntakohtaisesti tarkasteltuna suurin verotulojen tasauksen leikkaus kohdistuu Rovaniemelle, jonka menetys on noin 1,3 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten verotulojen tasaus laskee Pyhäjoella ja Kalajoella, molemmissa noin puoli miljoonaa euroa. Vastaavasti uudistuksen suurimmat hyötyjät löytyvät Etelä-Suomen suurista kaupungeista. Suurin hyötyjä on Tampere, noin 600 000 euron verran. Myös Jyväskylässä, Kuopiossa ja Lahdessa verotulojen tasaus lisää valtionosuuksia yli 200 000 euroa.
Ei ihme, että uudistukselle löytyy kannattajansa Etelä-Suomessa. Siitä hyötyvien kuntien määrä ja niiden yhteenlaskettu asukasmäärä on suuri. Mutta täyttääkö uudistus tasausjärjestelmän takana olevan lain hengen eli tavoitteen kuntien valtionosuuksien taloudellisia eroja tasaavasta järjestelmästä? Ei todellakaan.
Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat ottaneet vahvan ja vastuullisen edelläkävijäroolin puhtaan energian siirtymässä. Maakunnassa on haluttu ja halutaan tuottaa puhdasta energiaa Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. Kaavoitusta on tehty luottaen valtion johdonmukaiseen toimintaan asiassa – onhan kuluvankin vuoden aikana linjattu, että puhdasta siirtymää edistetään ja tuetaan.
Uudistusta ajavien tahojen on hyvä huomata sen vaikuttavan negatiivisesti tulevaan tuulivoimarakentamiseen. Kiinteistöverotulojen lasku vähentää merkittävästi kompensaatiota tuulivoiman aiheuttamista haitoista kunnille.
Niin tuuli- kuin vesivoimarakentamisen haitat jäävät paikallisesti kuntien ja niiden asukkaiden kannettaviksi. Haittoihin kuuluvat muun muassa melu, maisemavaikutukset ja erilaiset siirto- ja voimalinjat. Vesivoima on pysyvästi muuttanut ihmisten elinympäristöä ja kuntien elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia. Sen tuotanto on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.
Koska uusiutuvan energiantuotannon paikalliset haitat ovat ilmeisiä, kiinteistöverot ja valtionosuuksien tasaukset ovat oikeutettu korvaus niistä kärsiville kunnille ja kuntalaisille.
Uudistus on myös suora uhka puhtaan energian tuotannolle. Kiinnostus kaavoittaa alueita uusiutuvan energian tuotantoon laskee kunnissa. Elinkeinoelämälle ja teollisuudelle elintärkeitä kaavoitushankkeita pistetään jäihin, eikä uusia edes aloiteta. Isoiksi mahdollisuuksiksi tunnustetut puhtaan energian keskittymät eivät toteudu tai niiden kapasiteetti jää vajavaiseksi. Tämä vaarantaa Suomen tavoitteet puhtaan energian tuotantoon perustuvassa teollisuudessa.
Virkamiesten ja päättäjien on nyt aika ottaa järki käteen: säilyttää voimalaitosveron linjaukset ja tuoda perusteet julkiseksi. Jos meneillään olevan uudistuksen tarkoituksena on siirtää verotuloja etelän kolmioon ja kiihdyttää keskittymiskehitystä, se on myönnettävä avoimesti.
Me allekirjoittaneet uskomme aidosti siihen, että valtakunnan tasolla on halua kehittää kuntien elinvoimatehtävää, jolla turvataan paitsi kuntalaisten hyvinvointi ja koulutus myös puhtaan siirtymän yritystoiminnan ja työpaikkojen kehitys läpi Suomen.
Tekstiä muokattu tiistaina 17.11. kello 12.10: Verotulojen tasausjärjestelmän muutos kohdistuisi niin, että valtionosuusleikkaus on noin 3 miljoonaa euroa Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Marjukka Manninen
Iin kunnanjohtaja, Suomen tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtaja
Jussi Rämet
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja