Lapissa kehitysnäkymät ovat mainiot eivätkä Pohjois-Pohjanmaallakaan hullummat. Näin voi tiivistää ruotsalaisen Nordregio-tutkimuslaitoksen tuoreen arvion, josta Kaleva keskiviikkona kertoi.
Laitoksen tutkijat ovat panneet paremmuusjärjestykseen kunkin pohjoismaan hallinnollisia alueita. Suomesta nuo alueet ovat maakuntia.
Vertailun pohjana on kahdeksan mittaria, jotka liittyvät väestöön, työmarkkinoihin ja talouteen. Mittareihin kuuluvat esimerkiksi alueen bruttokansantuote, koulutustaso ja väestön huoltosuhde.
Suomessa paras kehitysnäkymä lankeaa pääkaupunkiseudun sisältävälle Uudellemaalle. Pääkaupunkiseudun asema on vahva jokaisessa pohjoismaassa. Kakkosryhmään Suomessa yltää Lappi yhdessä ruotsinkielisen rannikko-Pohjanmaan kanssa.
Pohjois-Pohjanmaa kuuluu koko vertailun keskikastiin. Pohjois-Pohjanmaan kanssa samaan ryhmään kuuluvat Suomesta Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Etelä-Karjala.
Tutkimustuloksesta ei kannata lukea varmoja kehityskulkuja. Sen pohjana olevat tiedot ovat tuoreimmillaan vuodelta 2022. Parissa vuodessakin näkymät voivat muuttua. Ukrainan sodan seuraukset ovat Suomessa alkaneet varjostaa Etelä-Karjalan ja muutaman muun itäisen maakunnan näkymiä.
Viime aikojen uutisia ajatellen yllättävää on myös se, että jätti-investointeja imenyt Ruotsin Norrbotten jää tutkimuksessa jälkeen monista muista Ruotsin alueista. Alueen haasteisiin valtavan investointibuumin aikana kuuluu osaavan työvoiman houkuttelu. Se voi olla jarru myös Suomessa, jos tänne toivotut suurinvestoinnit lähtevät liikkeelle.
Kaikesta huolimatta ruotsalaisraportin soisi tulevan huomatuksi Suomen päättäjäpiireissä. Alueiden kehitystahti riippuu myös poliittisista päätöksistä. Näin on esimerkiksi silloin, kun tehdään ratkaisuja liikenneyhteyksien rahoituksesta.
Yksi asia, jota alueiden kehitysmahdollisuuksia selvittävissä mittauksissa on vaikea tavoittaa ja mitata, on alueiden yleinen ilmapiiri. Suomesta ruotsinkielinen Pohjanmaa pärjää mittauksessa muun muassa hyvien työllisyyslukemiensa takana. Niiden yhdeksi syyksi voi toimivien Ruotsi-yhteyksien ohella epäillä maakunnan vahvaa yrittäjyysperinnettä.
Käytännössä koko Suomessa, myös pohjoisessa, on kovia odotuksia vihreän siirtymän investointeja kohtaan. Niiden liikkeellelähtö edellyttää rahoitusta ja osaamista mutta myös riskinottohalua. Epäonnistumisen pelko ei saisi sitä ylittää.
Julkisen vallan kuten kuntien ja valtion tehtäväksi jää investointien mahdollistaminen muun muassa tonttien ja toimivien liikenneyhteyksien avulla. Loppu on kiinni yksityisten ihmisten ja yritysten aktiivisuudesta ja rohkeudesta. Pohjoisen lupaavat lähtökohdat pitäisi nyt näillä avuilla kyetä jalostamaan myönteisen kehityksen kierteeksi.