Ouluun saatiin tälle kesälle järjestettäväksi kaksi suurta valtakunnallista tapahtumaa, jotka vuosittain kiertävät eri paikkakunnilla. Pohjoiseen ne osuvat harvoin. Asuntomessut olivat Oulussa viimeksi vuonna 2005 eli 20 vuotta sitten. Kuninkuusravit juostiin edellisen kerran Oulun Äimärautiolla 15 vuotta sitten 2010.
Suurtapahtumien onnistumista mitataan yleisesti tapahtumien kävijämäärillä. Kumpikaan Oulun suurtapahtumista ei yltänyt yleisötavoitteeseensa. Toki päämäärät yleensä asetetaan rohkeasti niin korkealle kuin on mahdollista.
Asuntomessuilla halutusta yleisömäärästä jäätiin huomattavasti. Tavoitteena oli satatuhatta myytyä lippua, mutta kävijäsaldo näytti lopulta, että kuukauden mittaisilla asuntomessuilla vieraili vain 65 000 maksanutta asiakasta.
Kuninkuusravit juostaan kiivastahtisesti kolmessa päivässä. Yleisötavoite koko viikonlopulle yhteensä oli nostettu noin 50 000 katsojaan, mikä toteutuu helpostikin kuninkuusraveissa Etelä-Suomen väkirikkailla alueilla. Nyt kokonaiskävijämäärä Oulussa laskettiin olleen noin 44 000.
Pohjoinen sijainti on tosiasia. Maantieteelle emme voi mitään, eivätkä tapahtumien järjestäjät pääse etäisyyttä pakoon Oulussa. Osuuskunta Suomen asuntomessujen toimitusjohtaja Joran Hasenson huomautti Kalevan haastattelussa (19.8.), että aina kun asuntomessut järjestetään pohjoisessa, kävijämäärä jää alhaiseksi.
Suurtapahtuman paikkakunnalla täytyy houkutella paikallisia ihmisiä, joista kaikki eivät ole tapahtuman sisältöjen syväharrastajia. Halu tutustua aiheeseen riittää, kun alan iso tapahtuma kerrankin on asuinpaikkakunnalla.
Erityistä tänä kesänä oli se, että oululaiset eivät tulleet paikan päälle katselemaan messutaloja samassa määrin kuin 20 vuotta sitten 2005. Haluttomuus lähteä pitkälle kävelymatkalle messualueen reitille selittynee osittain messujen kanssa samalle ajanjaksolle sattuneella helteellä.
Olennaista isolle tapahtumalle kuitenkin on, miten se vetää väkeä eri puolilta Suomea ja jopa ulkomailta asti. Oulun kuninkuusraveissa tämä onnistui kohtalaisen hyvin. Väkeä yleisömereen saapui bussilasteittain eteläisestä Suomesta saakka. Katsomossa näkyi jonkin verran vieraita myös Ruotsista.
Pohjois-Ruotsissa harrastetaan laajasti hevosurheilua, ja sieltä ammattilaiset käyvät säännöllisesti kilpailemassa pohjoisen raviradoilla. Yhteistyö on molemminpuolista. Ruotsin pohjoisin ravirata Bodenissa ei pyörisi ilman suomalaisia niin laajasti kuin se nykyään toimii.
Raviurheilun suurtapahtumien kansainvälisyys on tietysti vain esimerkki yhdestä harrasteryhmästä, mutta vastaavaa vuorovaikutusta Ruotsin lähialueiden kanssa kannattaa soveltaa muihinkin tapahtumiin Pohjois-Suomessa.
Kuten kaupunkineuvos Mauri Gardin kirjoitti Kalevan mielipidesivulla (21.8.), että vetovoimainen kaupunkialue pohjoiseen syntyy vain kumppanuuksiin perustuvalla verkostolla. Suurtapahtumiin ajatus on sovitettavissa niin, että kiinnostavuutta lisätään alueellisella yhteistyöllä. Kumppanuudet tarjoavat keino pienentää sijaintihaittaa. Samalla mittakaava uusille yleisöille laajenee.