Pääkirjoitus

Poh­joi­sen rau­ta­tie- ja tie­ver­kon lisäksi tiedon val­ta­tei­den tulee toimia su­ju­vas­ti

Bergenin kaupunki näkyy Fløyenin vuoren näköalatasanteelta silmien alla. Norjalainen satamakaupunki oli yksi presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suxanne Innes-Stubbin valtiovierailun kohde Norjassa. Oppaana Bergenissä toimi kruununprinssi Haakon.
Bergenin kaupunki näkyy Fløyenin vuoren näköalatasanteelta silmien alla. Norjalainen satamakaupunki oli yksi presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suxanne Innes-Stubbin valtiovierailun kohde Norjassa. Oppaana Bergenissä toimi kruununprinssi Haakon.
Kuva: Niilo Simojoki / Lehtikuva

Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhui Norjan-vierailullaan esimerkillisen suoraan pohjoisen kulkuyhteyksistä. Hän kertoi Suomen arvostavan Norjan sitoutumista liikenteen vahvistamiseen lännestä itään Norjan satamien kautta. Stubb ilmoitti Suomen kehittävän omalla puolellaan pohjoisessa rautatie- ja tieverkkoja. Lauseeseen sisältyi erityinen yksityiskohta: Suomi vankistaa pohjoisen siltoja.

Presidentti sanoi ääneen perustelut liikenneverkkojen vahvistamiselle. Toimiva infrastuktuuri on tärkeä edellytys yhteisen pelotteen ja puolustuksen toimeenpanolle, millä Stubb viittasi Norjan ja Suomen Nato-jäsenyyteen.

Miksi Norjan sekä Ruotsin suunta ovat tärkeitä Suomelle? Stubb toi esiin Itämereen liittyvän uhkakuvan: Suomi on kuin saari, ja maa ei voi olla vain Itämeren yhteyksien varassa, jos Itämeri jostakin syystä suljettaisiin.

Pohjoisten liikenneyhteyksien sotilaallinen ja huoltovarmuuden rooli ovat olleet julkisuudessa viimeistään siitä lähtien kun geopoliittinen tilanne Euroopassa järkkyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan kohta kolme vuotta sitten 2022.

Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö sekä vaikutus- ja arvovallallaan keskeisin ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja, joten hänen puheillaan pohjoisen merkityksellisyydestä on suurta painoarvoa. Asioita on varmasti käsitelty kabineteissa ja presidentti on niistä parhaiten informoitu.

Nykypäivän sotaa ei käydä vain järeillä tankeilla tai tykeillä. Informaatiovaikuttamista avaavassa uudessa kirjassa kerrotaan, miten tietoverkot ja sosiaalinen media ovat tuoneet haitallisen vaikuttamisen uhat kansalaisten arkeen. Vankat sillat tai rautatieyhteydet eivät yksistään auta, jos vihamielinen taho murtaa vaivihkaa kansakunnan yhtenäisyyttä.

Kirjan kirjoittaneet Markku Mantila ja Jouni Mölsä muistuttavat, että puolustuslinjat kulkevat jokaisen pään sisällä. Puolustuskykyä heikentävät ihmisten välinpitämättömyys, pelko, kyynisyys ja passivisuus. Parasta lääkettä haitalliseen vaikuttamiseen ovat yleissivistys ja historian tuntemus.

Valtiollisesta vihamielisestä vaikuttamisesta puhutaan Oulun kirjamessuilla viikonloppuna 18.–20.10. Myös Itämeren historia, merkitys ja tulevaisuus ovat esillä. Itämeri on ollut kulttuurisen vuorovaikutuksen ja kaupankäynnin väylä, mutta sen kautta on myös piinattu ihmisiä orjakaupalla, sodilla tai kolonialismilla. Oulu nousi 1800-luvulla tervakaupan ja laivanvarustuksen ansiosta heti Turun jälkeen Suomen suurimmaksi kaupungiksi.

Presidentti Alexander Stubb vierailee Oulussa sekä Kemissä keskiviikkona 23.10., jolloin hän saanee tiiviin tietopaketin pohjoisen nykyisestä elinvoimasta. Tänä päivänä vaikkapa kvanttitietokoneista, 6G-yhteyksistä tai metsäteollisuuden uudenlaisista tuotteista odotetaan kasvua ja hyvinvointia alueelle. Toimivat ja haitallisesta vaikuttamisesta vapaat väylät ovat silloin elintärkeitä.