Petteri Orpon (kok.) hallituksen viimeinen budjettiriihi tarjosi pohjoiselle myönteisen uutisen raideliikenteen kehittämiseksi. Hallitus kirjasi valtion ensi vuoden talousarvioon Rail Nordicalle 46 miljoonan euroa, jolla päästään aloittamaan suunnittelu eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta Ruotsista Ouluun sekä Rovaniemelle.
Suunnittelurahaa voi pitää pohjoisen edunvalvonnan työvoittona, ja eniten siitä saa lopulta kiittää liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannetta (ps.). Viime kevään kehysriihessä hallitus ei luvannut Rail Nordicalle rahoitusta, eikä valtiovarainministeriö sisällyttänyt sitä myöskään syksyn budjettiesitykseensä. Liikenneministeriö sai kuitenkin järjestymään valtuudet Rail Nordican suunnitteluun.
Päätös tuli viime metreillä. Nyt suunnittelutyön tuloksia voidaan hyödyntää EU-rahoitusta haettaessa, kun rajat ylittävien hankkeiden uusi rahoituskausi alkaa vuoden 2028 alussa. Rail Nordica tarkoittaa kiskovälin kaventamista eurooppalaiseen raideleveyteen Pohjois-Suomessa. Suunnittelu Haaparannasta Kemiin on jo aloitettu.
Pohjoinen saattoi onnistua asiassa siksi, että liikenneministeri Lulu Ranne tuntee elämänkokemuksensa kautta pohjoisen maayhteyden merkityksen länteen. Ranne on syntyisin länsirannikolta Kristiinankaupungista, mutta hän opiskeli ylioppilaaksi Pohjois-Ruotsissa Haaparannassa.
Rautatien kavennustyöstä tulee historiallinen käänne. Suomen 90 millimetriä muuta Eurooppaa leveämpi raideväli periytyy 1800-luvulta, kun Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa ja rautateitä ryhdyttiin rakentamaan Suomeen. Sittemmin itsenäisen maan raideyhteys naapuriin sujuvoitti vuosikymmeniä idänkauppaa.
Nyt muutosta perustellaan sotilasstrategisilla syillä. Läntinen raideväli tarjoaa Nato-yhteensopivuuden Atlantin valtamereltä Norjan Narvikista Ruotsin kautta Pohjois-Suomeen. Suomi on tunnetusti riippuvainen merikuljetuksista, mutta huoltovarmuuden nimissä Itämerelle tarvitaan vaihtoehtoinen väylä. Maaraja itään on kiinni, eikä sen aukaisu ihan pian ole odotettavissa.
Oulun seudulla läntinen raideleveys nähdään myös pitkäntähtäimen investointina teollisuuden kansainvälisiin yhteyksiin. Hankkeen taloudellinen järkevyys selviää lopulta parinkymmenen vuoden sisällä. Rakennustyöt radalla alkaisivat aikaisintaan 2030-luvun lopulla. Tärkeää silti on, että näin suuria infrastuktuurin hankkeita valmistellaan rohkeasti vuosikymmeniä eteenpäin.
Budjettiriihi yleensä ei tuonut suuria yllätyksiä. Orpon hallituksen viimeinen valtion talousarvio on "vaalibudjetti". Siinä välteltiin uusia menoleikkauksia, mutta annettiin kansalaisille pieniä verohelpotuksia. Tämän vuoksi hallitus joutuu edelleen kasvattamaan valtionvelkaa, jonka se hallitusohjelmassaan päinvastoin lupasi taittaa.
Hallitus alensi yhteisöveroa, mikä saa kiitosta yrityksiltä. Petteri Orpo on siis kuullut elinkeinoelämän toiveita, ja nyt pallon voi heittää siihen suuntaan: investoikaa ja työllistäkää! Aika näyttää suosiolliselta, sillä talousmittarit osoittavat ylöspäin. Esimerkiksi Nordean tuoreen ennusteen mukaan kasvua tukevat teollisuuden vahva vire. Myös kotitalouksien kulutus näyttää piristyvän.