Liikennemäärät Valtatie 22:lla moninkertaistuvat lähivuosina suurten teollisten investointien myötä. Tie Oulun ja Kainuun välillä nimettiin aikoinaan Tervan tieksi. Tervanvienti soutuveneillä Oulujärveä ja Oulujokea pitkin on kaukaista historiaa. Tänä päivänä järveä ja jokea myötäilevä Valtatie 22 palvelee datakeskusten, vihreän siirtymän sekä metsäteollisuuden kuljetuksia.
Datakeskuksia rakentavan Googlen edustaja arvioi maanantaina Muhoksella, että "Valtatie 22 tulee näkemään kohta aivan ennennäkemättömät liikennevirrat". Samalla hän huomautti nyt olevan viimeiset hetket, jotta "tielle voidaan tehdä jotakin".
Jotakin on jo tehty, sillä Valtatie 22 sai neljän miljoonan euron rahoituspäätöksen ensi vuoden valtion budjettiin. Petteri Orpon (kok.) hallitus sopi syyskuisessa kehysriihessään tieliikenneinvestoinnista, jolla Muhoksen kohdalla valtatielle rakennetaan uusi liittymä ja junaradan alitus. Liittymä erkanee Valtatie 22:lta ja luo yhteyden Googlen datakeskusalueelle.
Teolliset hankkeet Muhoksen, Utajärven, Vaalan, Paltamon ja Kajaanin suunnalla lisäävät raskaan tavaraliikenteen ohella myös henkilöliikennettä Valtatie 22:lla merkittävästi. Nopeusrajoitettu tie on vilkkaasti liikennöity etenkin Oulun ja Muhoksen välillä. Kainuun puolella kapean tien linjaukset kulkevat paikoin mutkaisesti vaaramaisemissa.
Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi on perusteltua käynnistää ohituskaistojen sekä risteysten lisäkaistojen suunnittelu. Muhoksen keskustan kohdalla saattaa olla syytä herättää henkiin suunnittelutyö ohitustiestä.
Pohjoisen valtaväylät luovat koko Suomelle elintärkeän verkoston. Valtatie 22 on Pohjois-Suomessa kriittinen poikittainen kuljetusväylä, joka parantaa valtakunnallista huoltovarmuutta.
Nelostiellä Pohjois-Pohjanmaalla Keski-Suomen rajalta Ouluun on tällä hetkellä vain kaksi ohituskaistaa, joten Pyhäjärven ja Limingan Haaransillan risteyksen välinen osuus kaipaa levennyksiä.
Nelostiellä on edelleen kiertoliittymiä kuntataajamissa Kärsämäellä ja Iissä. Ainakin näillä paikkakunnilla ohitusteiden järkevyyttä kannattaa tutkia. Samoin Temmeksen kylän ohittaminen sujuvoittaisi liikennettä.
Tiestön korjausvelka kasvaa Suomessa joka vuosi. Pohjois-Pohjanmaan maanteistä lähes 1 500 kilometriä on huonossa kunnossa. Vauriot ja syvät ajourat vaivaavat eniten alueen vähäliikenteisiä teitä. Niillekin korjausrahaa pitäisi herua, sillä autoliikenne on usein välttämätöntä pitkien etäisyyksien pohjoisessa.
Hyvän esimerkin tarjoaa Oulun ja Kemin väli, jonka sujuvuus ja turvallisuus parani huomattavasti ohituskaistoilla ja keskikaiteille. Oulujoen siltojen lisäkaistat helpottivat hiukan painetta vilkkaasti liikennöidyllä Pohjantiellä. Oulun kaupunkirakenne ohjaa kuitenkin edelleen liikaa paikallisliikennettä moottoritielle, jonka pitäisi olla ohitustie eikä kaupunkilaisten kiihdytyskaista.
Maanteiden rahoituksesta käydään kovaa kilpailua. Entisenlaista siltarumpupolitiikkaa tuskin tarvitaan, kun liikennemäärät ja valtakunnalliset painopisteet ohjaavat liikenneväylien suunnittelua, kunnostamista ja rakentamista. Silti poliitikot voivat vaikuttaa alueensa tiehankkeiden eduksi. Sitä äänestäjien on lupa heiltä myös odottaa.