Pohjois-Pohjanmaasta on tullut Suomen energiasiirtymän keskipiste, jossa uusiutuvan energian tuotanto etenee harppauksin. Energia on ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä yli 70 prosenttia Suomen päästöistä tulee energiasektorilta.
Pohjois-Pohjanmaalla on merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä: valtaosa maakunnan sähköstä tuotetaan jo nyt uusiutuvilla energialähteillä, kuten vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla sekä biomassoilla. Erityisesti tuulivoimassa maakunta on edelläkävijä. Peräti 37 prosenttia Suomen tuulivoimasta tuotetaan täällä. Mutta saavutetaanko ilmastohyödyt ilman kielteisiä vaikutuksia luontoon ja alueen asukkaiden elinympäristöön?
Uusiutuva energia tuo mukanaan ilmastohyötyjen lisäksi paikallista talouskasvua, työpaikkoja ja investointeja. Pohjois-Pohjanmaa hyötyy merkittävästi esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman kiinteistöverotuloista. Vuonna 2022 alueen kuntien saama kiinteistöverotulo tuuli- ja aurinkovoimaloista kasvoi 6,5 miljoonaa euroa Taloustaito-lehden mukaan.
Uusiutuva energia kuitenkin haastaa perinteisiä ympäristö- ja sosiaalisia arvoja. Energian tuotannon ja siirron tarpeet vaativat laajoja maankäytön ratkaisuja. Nämä ratkaisut vaikuttavat väistämättä niin alueen ympäristöön kuin asukkaiden arkeen. Maankäytön suunnittelussa etsitään keinoja, joilla nämä osittain ristiriitaiset tavoitteet voidaan sovittaa yhteen kestävästi.
Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa ehdotetaan noin viittäkymmentä uutta seudullisesti merkittävää ja vähintään kymmenen tuulivoimalan aluetta, joista osa sijaitsee merellä.
Maalle sijoitetut tuotantoalueet ovat pääosin havu- ja sekametsässä. Ehdotettujen alueiden vuosituotannon on arvioitu olevan noin 44 TWh, mikä vastaisi yli puolta Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta. Kyseessä on merkittävä uusiutuvan energian tuotantokokonaisuus.
Käynnissä olevaan kaavaprosessiin on kuulunut lain vaatimia selvityksiä ja kuulemisia. Kaavaehdotuksen taustaselvityksenä arvioitiin lisäksi tuulivoimatuotannon ja sähkönsiirron ilmastovaikutuksia, ensimmäistä kertaa Suomessa. Tarkastelussa huomioitiin tuulivoiman rakentamisen sekä tuotannon ja sen päättymisen vaikutus tuulivoimatuotannon arvioidun elinkaaren eli 35 vuoden aikana. Samalla selvitettiin maankäytön muutoksia, kasvillisuuden ja puuston hiilinielujen sekä hiilivarastojen vähenemistä maatuulivoima-alueilla.
Uusiutuva energia korvaa markkinoilta fossiilista energiaa, mikä vähentää päästöjä. Energiatuotannon kehityksestä on kuitenkin olemassa toisistaan merkittävästikin poikkeavia skenaarioita. Energiateollisuuden skenaarion perusteella Pohjois-Pohjanmaan uuden tuulivoimatuotannon ilmastohyöty olisi elinkaaren aikana noin 23 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (MtCO2).
Jos kaavassa osoitetut tuulivoima-alueet rakennettaisiin täysimääräisesti, niiden kielteiset ilmastovaikutukset olisivat samanaikaisesti noin 10 MtCO2. Suurin osa päästöistä syntyy tuulivoiman rakentamisesta ja toiminnasta. Myös hiilinielujen ja hiilivarastojen menetyksillä on merkitystä: ne aiheuttavat 13 prosenttia kokonaispäästöistä.
Tuulivoimatuotannolla on merkittävä myönteinen ilmastovaikutus. On kuitenkin huomionarvoista, että ehdotettujen hankkeiden nettovaikutus elinkaarensa aikana vastaisi vain noin 40 prosenttia koko Suomen energiasektorin yhden vuoden päästöistä.
Tuulivoiman rinnalla on muitakin fossiilisia energialähteitä korvaavia tuotantomuotoja, joihin liittyen maakunnassa on vireillä useita hankkeita. Yksi näistä on aurinkovoima. Vaikka aurinkoenergiatuotanto on lupaavaa, se on osoittautunut haasteelliseksi ilmastovaikutusten kannalta metsämaalla.
Metsämaalla aurinkovoiman ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin ilmastohyödyt ja aurinkovoimatuotannon kielteiset ilmastovaikutukset ovat jopa viisinkertaiset verrattuna tuulivoimatuotantoon. Aurinkovoimahankkeet kannattaisi kohdentaa ensisijaisesti alueille, joilla niiden aiheuttamat päästöt ovat matalammat ja ilmastohyödyt suuremmat.
Uusiutuvan energiantuotannon ilmastohyödyt ovat merkittäviä maailmanlaajuisesti. Laajat tuotantoalueet ja energiansiirto vievät kuitenkin tilaa metsiltä ja muilta luonnonalueilta, mikä aiheuttaa paikallisia vaikutuksia ympäristöön ja asukkaisiin. Tällä on hintansa. Taloudellisen kasvun kannalta olisikin tärkeää, että maakunnassa tuotettu energia käytettäisiin ja jatkojalostettaisiin lähialueella.
Meidän ei tule tyytyä pelkäksi energiantuottajaksi vaan ottaa isompi siivu energian arvoketjusta. Hiilinielukeskustelun jatkuessa vilkkaana on hyvä muistaa, että tämän päivän ratkaisut voivat näyttäytyä huomenna uudessa valossa.
Ritva Isomäki on tekniikan lisensiaatti ja filosofian maisteri. Hän toimii luonnonvarojen erityisasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan liitossa ja on perehtynyt etenkin maakunnan bio-, kiertotalous- ja ilmastokysymyksiin.