Kalevassa julkaistiin 7.8. mielipidekirjoitus otsikolla ”Miksi Pohde haluaa erottaa lapsen perheenjäsenistään?”
Viranomaisella on vaitiolovelvollisuus, joten Pohde ei voi ottaa kantaa yksittäiseen asiakastapaukseen. Tässä kirjoituksessa kuvaamme lastensuojelun toimintaa yleisellä tasolla.
Huostaanotto on viimesijainen keino turvata lapsen terveys, huolenpito, kasvu ja kehitys. Lastensuojelulaissa säädetään tarkasti siitä, miten huostaanotto täytyy valmistella.
Valmistelun yhteydessä sosiaalityöntekijä kuulee asianosaisia eli lasta itseään ja lapsen huoltajia. Hän voi jättää kuulemisen tekemättä vain laissa erikseen säädetyissä tilanteissa.
Jos lapsen huoltajat, vanhemmat tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustavat huostaanottoa, asia käsitellään hallinto-oikeudessa. Tällöin lastensuojeluviranomainen hakee hallinto-oikeudelta huostaanoton vahvistamista ja esittää lapselle soveltuvaa sijaishuoltopaikkaa.
Sijaishuoltopaikan valinnassa sosiaalityöntekijä huomioi erityisesti huostaanoton perusteet, lapsen tarpeet, läheiset ihmissuhteet sekä hoidon jatkuvuuden.
Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle sosiaalityöntekijä kartoittaa läheisverkoston, ellei ole perusteltu syy toimia toisin. Hän selvittää lapsen läheissuhteet ja arvioi, voisiko läheinen hoitaa lasta tarvittaessa pitempäänkin.
Arvioon vaikuttavat muun muassa lapsen ja läheisen iät, heidän keskinäinen suhteensa sekä lapsen etu.
Jos sijaisperhettä ei löydy lapsen läheisistä, sosiaalityöntekijä pyrkii löytämään sijaisperheen perhehoidosta, mahdollisimman läheltä vanhempia, jotta tapaamiset voidaan järjestää mahdollisimman sujuvasti.
Lapselle voidaan järjestää tapaamisia myös muiden läheisten kanssa, jos se on lapsen edun mukaista.
Lastensuojelun tavoite ei ole erottaa lasta perheestä tai läheisistä, vaan turvata lapsen kasvu, kehitys ja arjen jatkuvuus mahdollisimman hyvin. Sijaishuoltopaikan huolellisella valinnalla sosiaalityöntekijä pyrkii myös ehkäisemään myöhempiä muutoksia lapsen arjessa.
Vain asianosaiset voivat pyytää lasta koskevia tietoja, kuten asiakaskertomuksia. Viranomainen ei saa luovuttaa salassa pidettäviä tietoja muille, ellei heillä ole siihen laissa säädetty oikeus.
Sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkaalla on oikeus muistuttaa viranomaista sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, jos hän kokee, ettei hänen asiassaan ole toimittu asianmukaisesti tai hän on tyytymätön saamaansa kohteluun tai palveluun.
Viranomainen vastaa muistutukseen pääsääntöisesti kuukaudessa ja laajoissa asioissa viimeistään kahdessa kuukaudessa.
Lastensuojelutyöntekijät tekevät yhteistyötä lapsen ja vanhempien kanssa ja huomioivat heidän näkemyksensä. Lasta koskevien päätösten tulee aina noudattaa lapsen etua.
Pohteen lastensuojelun tavoitteena on turvata lapsen hyvinvointi ja tukea lapselle tärkeiden ihmissuhteiden säilymistä aina, kun se on lapsen edun mukaista.
Marja Salonen
palvelualuejohtaja
Carita Haapala
lastensuojelun sosiaalityön päällikkö